Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Äärettömyys

Äärettömyys aiheuttaa päänvaivaa fyysikoille

Matematiikassa äärettömyys on tuttu ja hyväksytty käsite, mutta fysiikassa se aiheuttaa ongelmia. Joka kerta, kun äärettömyys ilmaantuu fysiikkaan, se tuo mukanaan selittämättömiä paradokseja.

Marie Wengler

Ajatus äärettömyydestä on saattanut askarruttaa ihmisiä siitä alkaen, kun esivanhempamme alkoivat tähyillä taivaalle ja pohtia, miten kaukana tähdet ovat ja mitä niiden takana on.

Äärettömyys ajatuksena on huimaava, ja paradoksaalista siinä on se, että se toisaalta pelottaa ja toisaalta siltä ei kuitenkaan voida välttyä. Käsitys universumin äärettömyydestä synnyttää reaktion ”täytyyhän sen jossain loppua”.

Toisaalta taas on vaikea hyväksyä äärellistä universumia, koska se nostaa heti mieleen kysymyksen ”mitä sen ulkopuolella sitten on”.

Luvut jatkuvat äärettömyyteen

Paradoksi ei hävinnyt senkään jälkeen, kun keksittiin luonnon­tieteiden perustyökalu, matematiikka. Siinä äärettömyyteen törmätään monissa kohdissa.

Koulussa äärettömyyksiin tutustutaan jo alaluokilla, kun käsitellään murto- ja desimaalilukuja. Yksinkertainen murtoluku 1/3 voidaan kirjoittaa myös muotoon 0,333333…, ja opitaan, että nollan jälkeen tulee loputtomasti kolmosia.

Mutta tarkoittaako se sitä, että äärettömyys myös on osa fysiikkaa?

Geometrinen kappale on paradoksi

Matemaatikko Evangelista Torricelli ajautui ongelmiin, kun hän vuonna 1644 teki laskelmia geometrisesta kappaleesta, joka sittemmin tuli tunnetuksi Torricellin trumpettina eli Gabrielin torvena.

Gabrielin torvena

Gabrielin torven ulko- ja sisäpinnan ala on ääretön, mutta sen tilavuus on äärellinen.

© Shutterstock

Kummallista kappaleessa on se, että yksinkertaisella matematiikalla voidaan laskea sen pint­a-alan olevan äärettömän suuri – ja yhtä helposti voidaan osoittaa sen tilavuuden olevan äärellinen.

Tämä vaikuttaa järjenvastaiselta, sillä se tarkoittaa sitä, että vaikka maalari täyttäisi torven maalilla, maali ei silti riittäisi peittämään torven ääretöntä sisäpintaa. Jälleen siis esimerkki siitä, miten matematiikka on törmäyskurssilla käytännön fysiikan kanssa.

Matemaatikko väittäisi, että maali voi peittää torven sisäpinnan, kun maali vain on tarpeeksi ohutta niin, että maalipinta voi ohentua loputtomiin. Fyysikko sanoisi, että sellaista maalia ei ole.

Lue myös:

Fysiikka

Nobelistit todistivat, että Einstein erehtyi

7 minuuttia
Fysiikka

LUETTELO: 8 keksintöä, joista voit kiittää Einsteinia

5 minuuttia
radioaktiivinen säteily
Fysiikka

Pohjois-Euroopassa havaittiin kohonneita säteilyarvoja

4 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota