Universumi
Väärä arvio

Vain viisi prosenttia universumista koostuu näkyvästä aineesta – loppuosa on pimeää ainetta ja pimeää energiaa. Niin tutkijat ovat pitkään olettaneet. Ehkä kaikkeudessa ei kuitenkaan ole lainkaan pimeyttä. 

© Shutterstock

95 prosenttia universumista ei ehkä olekaan olemassa

Vuosikymmenien ajan fyysikot ovat yrittäneet löytää pimeää ainetta ja pimeää energiaa, jotka selittäisivät maailmankaikkeuden ominaisuudet. Uudet teoriat viittaavat kuitenkin siihen, että molemmat ovat pelkkää mielikuvitusta.

sunnuntai 10. joulukuuta 2017 teksti Rolf Haugaard Nielsen

Viisi prosenttia näkyvää ainetta, 27 prosenttia pimeää ainetta ja 68 prosenttia pimeää energiaa. Näin universumin koostumus on määritelty perinteisen kosmologian mukaan. 

Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä pimeä aine ja pimeä energia oikeastaan ovat. Siksi fyysikot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana etsineet kiivaasti maailmankaikkeuden salaisia ainesosia. Eri puolille maailmaa on rakennettu herkkiä ilmaisimia pimeyden hiukkasten havainnoimiseksi. Pimeää ainetta on yritetty saada aikaan maanalaisissa kiihdyttimissä ja sitä on etsitty myös avaruudesta. Fyysikot ovat kuitenkin vetäneet vesiperän.

Tuloksettomat ponnistelut uhkaavat syöstä kosmologian olemassaolon kriisiin: tähtitieteilijät tarvitsevat pimeää. Siksi osa tutkijoista on asettanut pimeän aineen ja pimeän energian kyseenalaisiksi. 

Pimeys pelasti Einsteinin

Käsitteet pimeä aine ja pimeä energia keksittiin ja lisättiin kosmologiaan Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian pelastamiseksi.  

Monimutkainen teoreettinen selitys vuo­delta 1915 kuvaa, kuinka avaruuden massa on luonut nykyisen maailmankaikkeuden yhdessä painovoiman kanssa. Teoria kattaa koko kehityksen alkuräjähdyksestä, joka aloitti universumin laajenemisen, nyky­aikaan. 

Suhteellisuusteoria on kaiken lisäksi saanut tukea useista eri maailmankaikkeuden käyttäytymistä koskevista tähtitieteellisistä havainnoista. Tutkijat eivät olekaan valmiita hylkäämään Einsteinin laajaa työtä edes siinä tapauksessa, että uudet havainnot aiheuttavat selitysongelman.

Ensimmäinen pulmatilanne syntyi jo vuonna 1933, kun sveitsiläinen tähtitieteilijä Fritz Zwicky totesi Coman galaksijoukon pyörivän niin nopeasti, että galaksien näkyvien tähtien ja kaasujen painovoima ei voi millään riittää pitämään joukkoa koossa. 

Siksi Zwicky alkoi uumoilla, että galaksijoukossa on jokin näkymätön massa, joka estää galakseja sinkoutumasta eri suuntiin. Useiden 1970-luvulla tehtyjen havaintojen mukaan ongelma koski myös joidenkin galaksien yksittäisiä tähtiä: järjestelmät pyörivät niin vinhasti, että niiden uloimpien tähtien ei pitäisi pysyä radoillaan.

Lue lisää universumin mustista arvoituksista Tieteen Kuvalehdestä.

Niinpä tutkijat päättivät tehdä mittavan lisäyksen kosmologiseen teoriaan, jotta se saatiin vastaamaan havaittua todellisuutta. He keksivät pimeän aineen.  

Universumi laajenee yhä nopeammin

Pimeä aine sai suhteellisuusteorian jälleen täsmäämään – vuoteen 1998 saakka. Silloin tähtitieteilijät havaitsivat, että universumin laajeneminen kiihtyy. 

Siihen asti oli luultu, että laajeneminen tapahtuu tasaista tai hidastuvaa vauhtia. Tähtitieteellisten havaintojen mukaan kaukana räjähtävät tähdet loistivat kuitenkin odotuksenvastaisen himmeästi verrattuna läheisiin supernoviin. 

Paras selitys oli, että etäiset supernovat olivat laskettua kauempana Maasta, koska maailmankaikkeuden laajeneminen oli kiihtynyt. Kiihtyvän laajenemisen tutkijat selittivät pimeällä, hylkivällä energialla.

Einstein oli oikeassa – tietämättään

Pimeä energia liittyy mutkattomasti suhteellisuusteoriaan – itse asiassa Albert Einsteinkin esitti omassa työssään hylkivän energian muodon. 

Kun teoria julkistettiin vuonna 1915, tähtitieteessä vallitsi käsitys, jonka mukaan maailmankaikkeus oli niin staattinen, että galaksit pysyivät paikoillaan. Siksi Einstein esitti teoreettisen hylkivän voiman, joka voi vastustamalla painovoimaa estää galakseja vetämästä toisiaan puoleensa. 

Einstein piti kuitenkin hylkivän voiman keksimistä uransa suurimpana töppäyksenä, koska Edwin Hubble todisti vuonna 1929, ettei universumi ole staattinen vaan että se laajenee kaikkiin suuntiin.

Vaikka ajatus hylkivästä voimasta painovoiman vastapainona oli väärä, Einsteinin oletuksella oli paljon yhteistä sen pimeän energian kanssa, jolla tutkijat myöhemmin pystyivät selittämään universumin kiih­tyvän laajenemisen. Hylkivän energian otaksutaan tulevan galaksijoukkojen väliin jäävistä tyhjiöistä. 

Suhteellisuusteorian mukaan tietynkokoinen tyhjiö sisältää aina saman määrän hylkivää energiaa. Sitä mukaa kuin tyhjiö kasvaa, pimeän energian vaikutus vahvistuu. Moderni kosmologia olettaa, että hyljinnästä tuli kuusi miljardia vuotta sitten niin voimakasta, että pimeä energia kaatoi painovoiman yrityksen painaa maa­ilmankaikkeus kokoon ja sai sen laajenemaan kiihtyvää vauhtia. 

LÄHDE LÖYTÖRETKELLE UNIVERSUMIIN tilaamalla Tieteen Kuvalehti

Pimeys on keksitty juttu 

Käsitteet pimeä aine ja pimeä energia paikkasivat suhteellisuusteorian aukot ja yhdessä ne muodostavat 95 prosenttia universumista. Niin merkittävä väite kaipaa tuekseen vahvoja todisteita. 

Huolimatta vuosikymmenien sinnikkäästä yrittämisestä tutkijat eivät ole onnistuneet valottamaan maailmankaikkeuden pimeää puolta. Siksi yhä useammat tähtitieteilijät ja fyysikot ovat hylkäämässä 95 prosenttia universumista teoreettisena harhana ja peräämässä uusia kosmologisia oppirakennelmia.

Pimeälle aineelle ja pimeälle energialle on olemassa vaihtoehtoja. Radikaaleimman idean on esittänyt israelilainen tutkija Mordehai Milgrom. Hän ei usko maailmankaikkeudessa olevan tuntematonta massaa. 

Milgromin mukaan galaksien pyörimisnopeuden aiheuttama selitysongelma johtuu siitä, että Newtonin painovoimalaki vuodelta 1666 ei päde. Milgrom esittää painovoimavaikutuksen heikkenevän hitaammin etäisyyden kasvaessa kuin Newtonin laki sanoo. 

Milgromin modifioidun newtonilaisen dynamiikan eli MOND-teorian mukaan Aurinkokunnan kaltaisissa pienissä järjestelmissä paikkansa pitävä Newtonin painovoimalaki ei päde suurissa rakenteissa, kuten galaksissa, jonka läpimitta on 100 000 valovuotta, tietyn massasta riippuvan rajan jälkeen. Siitä eteenpäin painovoima ei enää heikkene niin nopeasti kuin Newton sanoo. Siksi galaksin näkyvän aineen painovoima pystyy pitämään uloimmat tähdet paikallaan.

Milgrom ei ole vielä saanut osakseen kovin paljon ymmärtämystä tiedepiireissä. MOND-teoria tarvitsee tukea tutkimustuloksista, sillä se ei selitä, miksi painovoima vaikuttaa eri tavalla kuin tähän asti on luultu, eikä se kuvaa maailmankaikkeuden kehitystä alkuräjähdyksestä alkaen. 

Yhdysvaltalaisen tähtitieteilijän Stacy McGaughin havainnot 153 galaksista voivat olla ensimmäinen askel kohti vahvistusta, sillä MOND on täydellisesti sopusoinnussa galaksien käyttäytymisen kanssa ja antaa selityksen niiden pyörimiselle ilman pimeää ainetta.

Pimeä energia on laskuvirhe

Kun kosmologiaa uudistetaan, myös pimeä energia on tulilinjalla. Yhden teorian mukaan pimeä energia on vain laskuvirhe. 

Suhteellisuusteorian yhtälöt ovat niin monimutkaisia, että käytännön työssä niitä joudutaan yksinkertaistamaan, vaikka tulokset ja päätelmät eivät välttämättä pidä kutiaan. 

Budapestissä toimivassa Loránd Eötvösin yliopistossa saatiin yksinkertaistamalla maa­ilmankaikkeus laajenemaan kiihtyvää vauhtia ilman pimeää energiaa. Unkarilaistutkijat katsovatkin, että pimeä energia on vain teoreettinen hätäratkaisu.

Totuuden hetki lähestyy

Tällä hetkellä useimmat kosmologit, astronomit ja fyysikot uskovat teorioihin pimeästä aineesta ja pimeästä energiasta. Monet myös yrittävät todistaa niiden olemassaolon. 

Jos tutkijat eivät lähivuosina pysty näyttämään todisteita, on pakko myöntää, että he ovat vuosikymmeniä etsineet jotakin, jota ei ehkä ole olemassa. 

Silloin on paneuduttava vaihtoehtoisiin teorioihin, joilla maailmankaikkeuden outo käytös voitaisiin selittää. 

Kurkista tuntemattomaan

Maailmankaikkeuden laajenemista et voi nähdä kiikarilla, mutta sillä pääset tarkkailemaan esimerkiksi Kuuta, Saturnuksen renkaita tai Jupiteria. Juuri nyt tarjolla on täydellinen aloituspakkaus tähtitaivaan tarkkailusta kiinnostuneelle. Siinä on:

  • Laadukas kiikari, jolla voit tutkia Aurinkokuntaa. l
  • Opas tähtitaivaan tapahtumiin vuonna 2018, jotta tiedät, mihin suuntaan ja milloin taivasta kannattaa tähyillä.
  • Kaksi Tieteen Kuvalehteä, jotka antavat lisävinkkejä taivaan tapahtumista.

Voit esimerkiksi suunnata kiikarin kohti Joutsenen tähdistöä, jossa kaksi tähteä törmää toisiinsa ja räjähtää punaisena novana noin vuonna 2022. Voit tarkkailla ilmiötä Mitilux-kiikarilla.
 

PÄÄSET TARJOUKSEEN TÄSTÄ

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: