Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Voiko pitää paikkansa, että piraijat syövät ihmisen viidessä minuutissa?

Piraijoihin liittyy paljon uskomuksia, ja niiden suusta on helppo tehdä päätelmiä petomaisuudesta. Pystyvätkö piraijat kuitenkaan repimään ihmisestä lihoja viidessä minuutissa niin kuin väitetään?

Shutterstock

Jotta aikuisesta ihmisestä ei jää viidessä minuutissa jäljelle kuin luut, hänen kimppuunsa täytyy hyökätä yhtä aikaa 300–500 piraijaa.

Tähän tulokseen tuli laskelmissaan eläintieteilijä Raymond Owczarzak. Koska piraijat voivat elää myös suurissa parvissa, kauhukuva on sinänsä realistinen, vaikkakin tosielämän esimerkkejä on vähän.

Presidentti Roosevelt todisti verilöylyä

Piraijoiden verenhimoinen maine perustuu muun muassa USA:n entisen presidentin Theodore Rooseveltin kuvaukseen vuodelta 1913.

Kun hän liikkui Amazonilla, eräällä hänen retkikuntansa pysähdyspaikalla sikäläiset asukkaat tekivät jokeen ison sumpun, johon vangittiin piraijoita.

© Shutterstock

Piraijat luottavat aisteihinsa ja itseensä

  • Aistimus suuntaa huomion saaliiseen: Kokeessa pisara verta 200 litrassa vettä riitti herättämään piraijoiden kiinnostuksen. Myös loiskahdukset aiheuttavat parveilua.

  • Laumavietti vahvistaa kalojen itseluottamusta: Piraijat uivat ja saalistavat mielellään yhdessä. Mitä suurempi parvi on, sitä rauhallisemmin yksilöt suhtautuvat tutkimusten mukaan ulkoisiin uhkiin.

  • Voimakas purenta sopii saaliin repimiseen: Piraijat purevat painoonsa nähden voimakkaaasti. Suhteellisesti eläinkunnan kovimpiin kuuluvina purijoina ne repivät tehokkaasti suupaloja terävillä hampaillaan.

"Pahan villeyden ilmentymä"

Roosevelt oli läsnä, kun sumppuun heitettiin huvin vuoksi lehmä. Nälkiintyneet kalat tekivät sen ruhosta selvää muutamassa minuutissa.

Myöhemmin Roosevelt kertoi pitävänsä piraijoita pelottavampina kuin haita ja barrakudia.

Hän käsitteli asiaa matkakertomuksessaan Through the Brazilian Wilderness: "Lyhytkuonoinen pää, tuijottavat ilkeät silmät ja ammottava, julmasti aseistettu kita ovat pahan villeyden täydellisiä ilmenemismuotoja; kalan käyttäytyminen vastaa täysin sen ulkonäköä."

© Shutterstock

Piraijoiden elämä on yhä arvoitus

Piraijoiden maine on siis osittain ansaittu, mutta ne eivät ole niin verenhimoisia petoja kuin yleensä luullaan.

Tammikuussa 2020 julkistetun brasilialais-portugalilaisen tutkimuksen mukaan muut kalat aiheuttavat veden varaan joutuneille enemmän vahinkoa kuin piraijat.

Käsitys piraijoista hyvin aggressiivisina kaloina on vähentänyt kiinnostusta niiden tutkimiseen. Esimerkiksi lajimäärä on yhä hämärän peitossa, eikä niiden ravinnostakaan ole tarkkaa tietoa.

Lue myös:

Kuollut valas rannalla
Eläimet

Ihminen on hävittänyt 70 % eläimistä – 50 vuodessa

3 minuuttia
Kvanttimekaniikkaa
Luonto

Kvanttimekaniikkaa viidessä minuutissa

6 minuuttia
Eläimet

Miekkavalaan kantamuoto muistutti sutta

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota