Voiko eliöllä olla useammat kuin yhdet aivot?

Eläinten keskushermoston ja sen keskeisen osan, aivojen, tehtävä on käsitellä aistinten ympäristöstä välittämiä tietoja. Keskushermoston rakenne vaihtelee lajeittain, eikä kaikilla eliöillä edes ole aivoja samassa merkityksessä kuin suurilla selkärankaisilla. Esimerkiksi korvameduusojen ja meritähtien kaltaisilla melko alkeellisilla selkärangat-tomilla hermosto on laaja verkosto, josta ei erotu aivoina pidettävää rakennetta. Joillakin lajeilla keskushermostoon liittyy pieniä hermosolmukkeita, ganglioita, jotka toimivat eräänlaisina lisäaivoina. Niiden merkitys on yleensä paikallinen, toisin sanoen ne säätelevät lähikudosten, esimerkiksi yksittäisen ruumiinosan, toimintaa. Tällaisia aivomaisia rakenteita esiintyy muun muassa niveljalkaisilla ja pääjalkaisilla. Esimerkiksi seepiaksi kutsutulla kymmenlonkeroisella mustekalalla on suhteellisen suuret renkaanmuotoiset aivot. Silti hermostosta vain kolmasosa sijaitsee aivoissa. Loput on hermoratoina ja ganglioina eri puolilla seepian ruumista. Keskushermoston rakenteen ansiosta seepia hallitsee eri ruumiinosansa erinomaisesti. Tiettävästi yksikään selkärankainen ei pysty kontrolloimaan yhtä hyvin yksittäisiä kudoskokonaisuuksia.