Virtahepo koettelee Kolumbiaa

Etelä-Amerikan maa kamppailee maailman suurinta vieraslajia vastaan. Virtahepojen määrä on kasvanut 27 vuodessa neljästä 80:een, ja kanta vahvistuu valtavasti, ellei kehitystä käännetä pian.

Etelä-Amerikan maa kamppailee maailman suurinta vieraslajia vastaan. Virtahepojen määrä on kasvanut 27 vuodessa neljästä 80:een, ja kanta vahvistuu valtavasti, ellei kehitystä käännetä pian.

FICG

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan Kolumbian Magdalenajoesta uhkaa tulla virtahepojen valtakunta lähivuosikymmeninä. Vieraslajin ennustetaan leviävän siten maan tiheimmin asutuille alueille.

Virtahepopopulaatio polveutuu neljästä yksilöstä, jotka huumeparoni Pablo Escobar toi yksityiseen eläintarhaansa 1980-luvulla.

Magdalenajoen varrella varoitetaan vaarallisista virtahevoista.

© Ritzau Scanpix

Escobar surmattiin vuonna 1993. Sen jälkeen suurin osa hänen eksoottisista hoidokeistaan siirrettiin toisiin eläintarhoihin, mutta virtahevot karkasivat luontoon ja jäivät oman onnensa nojaan.

Virtahevot ovat pärjänneet erinomaisesti. Ne sopeutuivat nopeasti Magdalenajoen olosuhteisiin, ja niillä menee jopa paremmin kuin Afrikan sukulaisilla.

Elinpiiri kattaa jo 2 000 neliökilometriä

Virtahevot ovat valloittaneet jokilaaksosta 2 000 neliökilometrin alueen, ja kanta on kasvanut noin 80 yksilön suuruiseksi.

Meksikolaisen Quintana Roon yliopiston tutkijat arvioivat, että virtahepoja on vuonna 2040 yli 1 400, ellei asiaan puututa.

©

Pienillä eroilla suuri vaikutus

Ennusteet osoittavat virtahepokannan hallitsemisen vaikeaksi tehtäväksi.

Keltainen käyrä: Kanta kasvaa villisti

Ilman rajoituksia virtahevot lisääntyvät eksponentiaalisesti. Niitä on vuonna 2040 yli 1 400.

Sininen käyrä: Kannan kasvu viivästyy

Jos kantaa pienennetään 20 yksilöllä vuodessa, se pienenee ensin ja alkaa kasvaa tasaisesti myöhemmin.

Punainen käyrä: Kanta kuolee sukupuuttoon

Jos kantaa pienennetään 30 yksilöllä vuodessa, virtahevot häviävät ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Näin suuri määrä virtahepoja vaikuttaa joen ekosysteemiin valtavasti. Lanta voi tuhota vesiluontoa ja vaarantaa kalastuksen. Lisäksi virtahevot uhkaavat ihmisten henkeä. Ne tappavat joka vuosi satoja ihmisiä Afrikassa.

Ei vihollisia eikä kuivuutta

Virtahepojen menestykseen Kolumbiassa on monta syytä. Niillä ei ole uudessa elinympäristössä vihollisia, eivätkä ne kärsi siellä kuivista kausista, jotka säätelevät kantaa Afrikassa.

Kolumbian pedot, kuten jaguaarit ja sikäläiset krokotiililajit, ovat niin pieniä, ettei niistä ole vaaraa virtahevonpoikasille.

© Shutterstock

Lisäksi Kolumbian kanta perustuu tarhayksilöihin, jotka saavuttavat sukukypsyyden aikaisemmin kuin Afrikan luonnonvaraiset virtahevot.

Laskelmien mukaan kantaa voidaan estää kasvamasta hallitsemattomasti poistamalla joka vuosi 20–30 yksilöä.