Australialaistutkijat ovat löytäneet vesinokkaeläimen maidosta proteiinin, jolla on mahdollista tuhota lääkkeille vastustuskykyisiä bakteereja.
Proteiini poimuttuu ja kiertyy ainutlaatuisesti, mikä saattaa selittää sen antibioottisen vaikutuksen.
Vesinokkaeläimen maitoon on todennäköisesti kehittynyt bakteerimyrkky siksi, että lajilla ei ole nännejä kuten muilla nisäkkäillä.
Poikaset nuolevat maidon emon turkista, ja ilman suojaproteiinia ne altistuisivat infektioille.
Kolme faktaa vesinokkaeläimestä
1. Vesinokkaeläinten määrää ei tiedetä
Vesinokkaeläimen esiintymisalue tunnetaan, mutta kannan koko on hämärän peitossa. Yksilöitä voi olla 100 000 – tai vain 20 000.
Australialainen tutkimusorganisaatio CESAR aikoo selvittää yksilömäärän vesinokkaeläinten elinympäristön vesistöistä.
Niistä seulotaan dna:ta, joka paljastaa populaation rakenteen.
Vesinokkaeläimiä elää Australian itärannikolla.
2. Malli on 250 miljoonaa vuotta vanha
Kiinalaiset paleontologit löysivät 250 miljoonaa vuotta sitten eli ennen dinosauruksia eläneen eläimen fossiilin. Lajilla oli pieni pää ja nokka.
Koska silmäkuopat olivat hyvin pienet, eläin näki luultavasti huonosti ja turvautui saalistaessaan herkkään nokkaansa – niin kuin nykyiset vesinokkaeläimet tekevät.
Australialaistutkijat ovat aiemmin löytäneet jättimäisen vesinokkaeläimen hampaan. Laji eli noin viisi miljoonaa vuotta sitten. (Taiteilijan näkemys lajin ulkonäöstä.)
3. Uroksen myrkky voi auttaa diabeetikkoja
Vesinokkaeläin on niitä harvoja nisäkkäitä, jotka tuottavat myrkkyä. Aineen on todettu sisältävän GLP-1-hormonia siinä muodossa, että sillä voidaan hoitaa diabetesta.
Vesinokkaeläimen variantti toimii paljon kauemmin kuin ihmisen oma, joten mahdollisesti sen pohjalta voidaan kehittää parempi lääke.
Haluatko tietää, mikä on myrkyllisin eläin? Tutustu listaan maailman myrkyllisimmistä eläimistä!
Vesinokkaeläimen myrkky voi auttaa myös aikuistyypin diabeteksen eli tyypin 2 -diabeteksen hoidossa.