Kun Tšernobylin ydinvoimalan neljäs reaktori tuhoutui huhtikuussa 1986, ympäristöön levisi jopa 400 kertaa niin paljon radioaktiivisia aineita kuin Hiroshiman pommituksessa elokuussa 1945.
Vaikka onnettomuudesta on kulunut jo 36 vuotta, ydinreaktorin ympäristö säteilee yhä voimakkaasti. Seudulle on kuitenkin perustettu yksi Euroopan suurimmista luonnonsuojelualueista. Siellä viihtyvät esimerkiksi monet harvinaiset lintulajit, sudet ja karhut.
Yksi eläin näyttää kykenevän vastaamaan ympäristön haasteisiin erityisen hyvin. Espanjalaistutkijat löysivät harvinaisen sopeutumiskykyisen sammakon seurattuaan Tšernobylin seudun eläimistöä useiden vuosien ajan.
Maailman pahimmin saastuneita alueita
Kun tutkimus alkoi vuonna 2016, Tšernobylin ydinvoimalan läheltä löydettiin Hyla orientalis -lajin lehtisammakoita, jotka olivat poikkeuksellisen tummia.
H. orientaliksella on yleensä vaaleanvihreä selkä. Tummia yksilöitä oli toki aiemminkin havaittu satunnaisesti.
Tutkijat kävivät kolmena vuonna 12:lla eri kutulammella ja määrittävät kaikkiaan yli 200 koiraan värin.
Tutkijat analysoivat 12:lla eri kutulammella elävien sammakkokoiraiden värin. Se, kuinka saastunut elinympäristö oli, vaikutti yksilöiden ulkonäköön.
Osa sammakoiden elinympäristöistä kuuluu maailman pahimmin saastuneisiin alueisiin, osa taas sijaitsee 2 600 neliökilometrin laajuisen suojavyöhykkeen ulkopuolella.
Analyysien mukaan Tšernobylin ydinvoimalan lähiympäristössä elävät sammakot ovat tummempia kuin ne lajitoverit, joiden elinalueelle ei tullut yhtä paljon radioaktiivista laskeumaa. Tummimmat koiraat olivat mustia.
Luonnollinen puolustuskeino
Ulkonäön muuttuminen selittyy tutkijoiden mukaan ihon melaniiniksi kutsutun väriaineen määrästä. Tätä mustaa tai ruskeaa pigmenttiä esiintyy sekä eläimissä että kasveissa, ja esimerkiksi ihmisen ihon, hiusten ja silmien väri perustuu siihen.
Melaniini muuttaa valon energiaa lämmöksi ja antaa suojaa Auringon ultraviolettisäteilyä vastaan. Pigmentin harvemmin esiin tuotuja ominaisuuksia on kyky torjua radioaktiivisessa hajoamisessa syntyvän ionisoivan säteilyn biologisia haittavaikutuksia.
Tutkijoita kiinnosti, kuinka Tšernobylin ydinvoimalan ympäristössä elävien lehtisammakoiden väri vaihtelee.
Melaniini suojaa muun muassa imemällä itseensä ja jakamalla säteilyn energiaa. Lisäksi se voi auttaa soluja käsittelemään radioaktiivisia aineita niin, että korjaantumattomia dna-vaurioita ei synny ja syövän ja muiden vakavien sairauksien riski ei kasva.
Evoluutiovauhti on kiihtynyt
Tutkijat uskovat, että Tšernobylin ydinvoimalan ympäristössä elävien sammakoiden värin muuttuminen ilmentää nopeaa sopeutumista. Tummat yksilöt sietävät säteilyä paremmin, ja jo kymmenessä sukupolvessa ennen harvinaisesta ulkonäöstä on tullut tavallinen.
Tutkijat pitävät tekemäänsä havaintoa tärkeänä, sillä se valottaa melaniinin huonommin tunnettuja biologisia tehtäviä. Säteilyyn liittyvät ominaisuudet ovat kiinnostavia muun muassa avaruustutkimuksen ja radioaktiivisten saasteiden käsittelyn kannalta.