Tutkijat: Pavuilla ja bakteereilla on taju

Onko ihminen ainoa laji, jolla on tietoisuus? Ei todellakaan ole. Seuraavat viisi eliötä ovat tutkijoiden mukaan tietoisia itsestään ja ympäristöstään. Osa niistä edustaa alkeellista, osa pitkälle kehittynyttä elämää.

Smiley lavet af ærter
© Shutterstock

Bakteerien ajattelu voi olla kvanttimekaniikkaa

Bakterier
© Shutterstock

Bakteeri on yksisoluinen eliö, eikä sillä voi siksi olla aivoja. Bakteeriyksilöt kykenevät kuitenkin yhteistyöhön. Lajitoverit toimivat yhdessä tavalla, joka eräiden tutkijoiden mukaan ilmentää jonkinlaista tietoisuutta.

Bakteerit muun muassa viestivät toistensa kanssa kemiallisesti ja pystyvät osoittamaan joukkovoimaa infektion leimahtaessa tulehdukseksi. Pidetään mahdollisena, että hermostosta riippumaton tietoisuus perustuu kvanttimekaanisiin prosesseihin mikrotubuluksiksi kutsutuissa putkissa, jotka kuuluvat bakteerisolun tukirankaan.

Kasvit tekevät valintoja

Plante med ærter
© Shutterstock

Kasveilla on aistinsoluja, jotka reagoivat kosketukseen, valoon ja painovoimaan, ja sähköisiä ja kemiallisia kuljetuskanavia, jotka välittävät viestejä kasvinosasta toiseen. Siten kasveilla on toiminnaltaan hermostoa muistuttava järjestelmä, jonka jotkut tutkijat katsovat mahdollistavan tietoisuuden olemassaolon.

Vuonna 2020 tehdyssä tutkimuksessa pistettiin kasvualustaan keppi 30 sentin päähän papukasvista. Kasvi alkoi kasvaa kohti keppiä ja lopulta kietoutui sen ympärille. Toisin sanoen kasvi havainnoi ympäristöään ja päätti tarttua keppiin.

Hyönteinen kokee omakohtaisesti

Close-up af insekt
© Shutterstock

Australialaiset tutkijat totesivat vuonna 2016, että hyönteisillä on keskushermostossaan osa, joka vastaa ihmisaivojen ympäristöä yksilön omasta näkökulmasta tarkastelevaa aluetta. Heidän mukaansa hyönteiset voivat siten saada subjektiivisia kokemuksia ja tehdä yksilöllisiä tilannearvioita.

On myös esitetty, että tanssi, jolla mehiläiset kertovat toisilleen, mistä ne ovat löytäneet ravintoa, ilmentää jonkinlaista tietoisuutta itsestä, muista yksilöistä ja ympäristöstä. Siten se ei olisi vain vaistomaista toimintaa.

Koira on hengessä mukana

Hund og fod i gips
© Shutterstock

Koira on tunnetusti ihmisen paras ystävä. Näyttääkin siltä, että koira on tunteva eläin, joka tiedostaa itsensä lisäksi ympäristönsä. Britanniassa vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan koira pystyy suhtautumaan myötätuntoisesti. Kun koirien annettiin päättää itse, menevätkö ne itkevän vieraan vai isäntänsä tai emäntänsä luo, kävi ilmi, että ne kävivät mieluiten ensin lohduttamassa tuntematonta surullista henkilöä.

Toinen tutkimus paljasti, että koirat kiinnittävät huomiota oikeudenmukaisuuteen. Koirat paheksuivat toiselle tassun antamisesta annettua palkintoa siinä tapauksessa, että niitä itseään ei palkittu siitä.

Apina erottaa itsensä

Abe slikker på spejl
© Shutterstock

Kun apina nukutetaan ja sen otsaan pannaan merkki, apina yrittää poistaa merkin, jos se näkee sen katsoessaan peiliin. Apina siis tunnistaa itsensä peilikuvastaan. Sen sijaan toisenlaisen tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että apinoilla on tietoisia, subjektiivisia kokemuksia – sellaisia kuin vaikkapa auringonlaskun ihailu.

Vuonna 2020 saatiin selville, että apinoilla on aivoissaan tietoisuuteen liittyvä alue. Kun sitä ärsytettiin sähkövirralla apinan ollessa nukutettuna, se heräsi tiedottomuudesta.