Pistoolirapu
Pistoolirapu

­Synalpheus pinkfloydi -pistoolirapu on saanut nimensä brittiläiseltä rockyhtyeeltä Pink Floydilta.

© Sammy De Grave

Suurin osa elämää on löytämättä

Vain kymmenen prosenttia kaikista Maan eläinlajeista on löydetty. Uusia lajeja, joilla on erityisiä kykyjä ja ominaisuuksia, löytyy jatkuvasti. Yksi uusimmista biologien tuttavuuksista on rapu, jolla on valtavat vaaleanpunaiset sakset.

maanantai 6. elokuuta 2018 teksti Jonas Grosen Meldal

Joka vuosi eläinkunnan lajiluetteloon lisätään 15 000–18 000 uutta lajia. Työsarkaa silti riittää vielä.

Kanadalais-yhdysvaltalaisen tutkija­ryhmän raportin mukaan luokiteltavaa on vielä miljoonittain. Tilastolliseen analyysiin perustuvan arvion mukaan jopa 86 prosenttia kaikista maalla elävistä eliölajeista ja 91 prosenttia merten eliöistä on vielä löytämättä. Laskelman mukaan maapallolla elää 8,7 miljoonaa eri eliölajia, joista noin 955 000 on löydetty ja luokiteltu.

Uudella ravulla on jättisakset

Yksi uusista lajeista on vuonna 2017 löydetty ­Synalpheus pinkfloydi -pistoolirapu. Se on saanut nimensä brittiläiseltä rockyhtyeeltä Pink Floydilta, mutta todellisuudessa 5,5 millimetriä pitkä pistoolirapu pitää paljon kovempaa ääntä kuin kaimansa. 

Ravun yksi eturaaja on kasvanut soiksi vaaleanpunaisiksi saksiksi.

Kun rapu lyö sakset kiinni, muodostuu kupla, jonka puhjetessa syntyy kova ääni ja paineaalto, joka lamauttaa ravun saaliin, kuten pikkukalan. 

Rakettia kovempi meteli

Kupla syntyy saksien sisässä, missä paine voi olla 80 kilopascalia. Kuplan hajotessa syntyvän paukahduksen äänenvoimakkuus voi nousta 210 desibeliin.

Äänen voimakkuus

  • Lehtien rapina: 20 dB
  • Suihku: 70 dB
  • Moottoripyörä: 100 dB
  • Suihkumoottori: 140 dB
  • Raketin laukaisu: 180 dB
  • Pistoolorapu: 210 dB

Niin paljon meteliä ei tuota edes avaruusraketin nousu. Jos moni pistoolirapu saalistaa yhtä aikaa, mekkala saattaa olla niin kova, että se häiritsee esimerkiksi merentutkimuslaitteita.

Rapu lymyilee koloissa

Synalpheus pinkfloydi löydettiin vuonna 2017. Se oleskelee enimmäkseen merenpohjassa korallien tai kivien koloissa, missä se vaanii saaliikseen ohi uivia pikkukaloja ja katkarapuja.

Tutustu muihinkin uusiin ja erikoisiin eläinlajeihin Tieteen Kuvalehden numerossa 13. Lue esimerkiksi itsevalaisevasta minihaista, jolla on jättimäinen kuono, tai gekosta, joka tiputtaa suomunsa päästäkseen eroon sitä uhkaavasta pedosta. Juuri nyt saat kaksi Tieteen Kuvalehden numeroa ja tyylikkäät Bluetooth-kuulokkeet vain 8,90 eurolla. Säästät 61 euroa!

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: