Proteiini tekee karhukaisesta kuolemattoman

Nyt tiedetään, minkä ansiosta millimetriset karhukaiset kestävät melkein mitä vain. Salaisuus piilee proteiinissa, joka muodostaa kilven eläimen dna:n ympärille.

Nyt tiedetään, minkä ansiosta millimetriset karhukaiset kestävät melkein mitä vain. Salaisuus piilee proteiinissa, joka muodostaa kilven eläimen dna:n ympärille.

Shutterstock

Maailman kestävimmät eläimet, pienen pienet karhukaiset, sietävät olosuhteita, jotka ovat muille eliöille liikaa.

Kahdeksanjalkaiset eläimet kestävät –272:sta 150 asteeseen ulottuvan lämpötilaskaalan, vuosikymmenien pituisen vedettömyyden, äärimmäisen paineen ja valtavan säteilymäärän. Eikä avaruuden tyhjiökään tapa niitä.

Karhukaiset kasvavat enintään 1,5 millimetriä pitkiksi. Niitä esiintyy laajalti maapallolla, ja ne käyttävät ravinnokseen eläin- ja kasvisoluja. Elinympäristönään ne suosivat sammalikkoa.

© Science Photo Library

Karhukaisen valtti on kyky vaipua kryptobioosiksi kutsuttuun horrostilaan, jossa sen aineenvaihdunta hidastuu 0,01 prosenttiin normaalista. Siitä, mikä suojaa eläimen perimää elintoimintojen hiipuessa, on nyt saatu selkoa.

Jo vuonna 2016 Japanissa Tokion yliopiston tutkijat löysivät karhukaiselta proteiinin, josta käytetään nimitystä Dsup. Sillä arveltiin olevan tärkeä osuus dna:n suojauksessa.

Kun karhukainen vaipuu horrokseen, se vetää jalat vartalon sisään, kuivuu ja minimoi aineenvaihduntansa. Tässä tilassa eläin voi säilyä elossa vuosikymmeniä.

© Science Photo Library

Oletukselle saatiin jokin aika sitten tukea espanjalaisessa Centro de Biotecnología y Genómica de Plantas -tutkimuskeskuksessa. Supertietokoneella tehty mallinnus paljasti, että Dsup-proteiinin yksittäiset atomit voivat liikkua toisiinsa nähden.

Proteiini paketoi dna:n

Mallin mukaan Dsup-molekyyli on rakentunut hyvin löyhästi. Erittäin joustavana proteiini voi asettua tiiviisti dna-molekyylin kylkeen ja kapseloida sen.

Tutkijat uskovat Dsupin toimivan kilpenä, joka antaa karhukaisen perintöainekselle suojaa voimakasta säteilyä ja vahingollisia aineita, kuten vapaiksi radikaaleiksi kutsuttuja aggressiivisia happiyhdisteitä, vastaan.

Karhukainen on elänyt pisimmillään pakastimessa 31 vuotta. Ennätys syntyi japanilaistutkimuksessa vuosina 1983–2014.

Uudesta tiedosta voi olla hyötyä lääketieteen ja avaruuslentojen alalla. Siinä tapauksessa, että Dsup-proteiinin toiminta on sovellettavissa ihmiseen, saattaa olla esimerkiksi mahdollista suojella terveitä kudoksia sädehoidon haitoilta.

Ehkä ennen pitkää kyetään myös pienentämään avaruuslentäjien säteilyriskejä sekä lennoilla että vierailla planeetoilla.