Päästäinen antaa aivojensa kutistua

Maailman kevyin nisäkäs varmistaa harvinaisen rajulla tavalla, ettei se kuole talvella nälkään. Se uhraa suuren osan aivosoluistaan säästääkseen energiaa.

Maailman kevyin nisäkäs varmistaa harvinaisen rajulla tavalla, ettei se kuole talvella nälkään. Se uhraa suuren osan aivosoluistaan säästääkseen energiaa.

ImageSelect

Nisäkkäät turvautuvat eri strategioihin selviytyäkseen ankaran talven yli. Osa niistä hankkii runsaasti vararavintoa kesän ja syksyn aikana, osa kerää talvivarastoja ja osa horrostaa tai nukkuu talviunta.

Etruskipäästäisen selviytymiskeinoa voidaan pitää äärimmäisenä: se leikkaa energiankulutusta kutistamalla aivojaan.

Tuntokarvojen välittämää aistitietoa käsittelevät aivojen osat surkastuvat talveksi. Koossa on 28 prosentin ero kesän (kelt.) ja talven (sin.) välillä.

© SAIKAT RAY & ImageSelect

Saksalaisen Berliinin Humboldt-yliopiston aikaisemman tutkimuksen mukaan toinen päästäislaji kutistuu sekä vartaloltaan että aivoiltaan talven tullessa ja palaa normaaleihin mittoihinsa kevään kuluessa.

Jatkotutkimuksessa selvitettiin, toimiiko etruskipäästäinen samalla tavalla. Lisäksi haluttiin saada tietoa mahdollisia muutoksia rytmittävistä tekijöistä. Kymmenen päästäisen aivot kuvattiin säännöllisesti vuoden ympäri, ja tänä aikana niiden pimeitä häkkejä valaistiin joka päivä 12 tuntia.

Aivoihin vaikuttaa monta tekijää

Tutkimus paljasti, että aivot kutistuvat talvella, vaikka päästäiset eivät huomaa vuodenaikojen vaihtelua. Seuraavassa vaiheessa pienennettiin eläinten ravinnonsaantia kesällä.

Seurauksena oli päästäisten aivojen surkastuminen myös silloin. Havainnoista voitiin päätellä, että eläinten vuosirytmiä säätelee paitsi niiden sisäinen kello myös ympäristö sellaisilla tekijöillä kuin ravinnon puute.

Vain 1,8 gramman painoisena etruskipäästäinen on maailman kevyin nisäkäs. Keväällä, kesällä ja syksyllä se syö kahdeksan kertaa oman painonsa verran vuorokaudessa selviytyäkseen. Talvella, kun ravintoa ei ole tarjolla tarpeeksi, päästäisen on pakko leikata energiankulutustaan.

© Trebol-a

Kun aivoja tarkasteltiin lähemmin, havaittiin, että niistä surkastuu vain se aivokuoren kerros, joka käsittelee tuntokarvoista välittyvää aistitietoa. Tuntokarvat ovat päästäisen tärkeimpiä apuvälineitä ravinnon etsinnässä.

42 % – näin paljon kasvaa päästäisen hermosolujen määrä aivoissa, kun se on selvinnyt hyvin talven yli.

Aivojen supistaminen 28 prosentilla on mielekäs tapa säästää energiaa, sillä tuntokarvat olisivat joka tapauksessa vähällä käytöllä talven niukkuudessa.

Keväällä aivosolujen määrä kasvaa noin 42 prosenttia. Tällaista hermosolujen uudistumista ei ole todettu millään muulla täysikasvuisella nisäkkäällä.