Jättiläiskilpikonna teki paluun

Biologit ovat löytäneet elävän kilpikonnanaaraan, joka edustaa sukupuuttoon kuolleeksi luultua lajia. Löytö antaa uutta toivoa siitä, että laji saadaan säilymään.

Biologit ovat löytäneet elävän kilpikonnanaaraan, joka edustaa sukupuuttoon kuolleeksi luultua lajia. Löytö antaa uutta toivoa siitä, että laji saadaan säilymään.

Rodrigo BUENDIA/AFP/Ritzau Scanpix

Galápagossaariin kuuluvasta Fernandinasta löytyi jättiläiskilpikonna, jonka lajin luultiin hävinneen 115 vuotta sitten.

Kilpikonna löydettiin vuonna 2019. Nyt Yalen yliopiston tutkijat ovat julkistaneet kilpikonnan dna-tulokset. Kyseessä on Chelonoidis phantasticus -lajin jättiläiskilpikonna, josta edellinen havainto on vuodelta 1906.

Yksilö on naaras, ja toiveena on löytää sille lajitovereita. Jos etsinnät johtavat tuloksiin, lajin sukupuutto saatetaan vielä peruuttaa.

Pitkään luultiin, että jättiläiskilpikonnat kehittyivät saarissa, joissa niillä ei ollut vihollisia eikä kilpailijoita. Uusi fossiileihin perustuva sukupuu osoittaa luulon kuitenkin vääräksi.

Jättiläiskilpikonnien kehitys ei ole edennyt suoraviivaisesti, vaan niitä on ollut eri aikoina ja syntynyt Afrikassa, Aasiassa ja Amerikassa.

Jättiläiskilpikonnat syntyivät mantereilla. Pitkään luultiin, että jättiläiskilpikonnat kehittyivät saarissa, joissa niillä ei ollut vihollisia eikä kilpailijoita. Uusi fossiileihin perustuva sukupuu osoittaa luulon kuitenkin vääräksi.

© Markus Scholz/MLU

2 nopeaa kilpikonnista

© COLLART Hervé/Sygma/Getty Images

Suurilla kilpikonnilla on superperimä

Noin 100-vuotiaana vuonna 2012 Pintan saaressa kuolleen Yksinäisen Yrjön perintötekijöiden kartoitus paljasti, että tämä galápagoksenjättiläiskilpikonnan alalajin viimeinen edustaja oli geneettisesti valioyksilö.

Sen immuunijärjestelmä korjasi tehokkaasti dna-vaurioita ja hillitsi syöpäsolujen kasvua.

© Alamy/ImageSelect

Tutkijoiden kasvatit vahvistavat kantaa

USA:ssa Georgian osavaltiossa on onnistuttu lisäämään kasvatetuilla poikasilla gofferikilpikonnien määrää luonnossa.

Tutkijoiden keräämistä 145 munasta kuoriutuneita yksilöitä hoidettiin vuoden verran ennen siirtoa elinympäristöön. 12 kuukauden kuluttua niistä oli elossa 70 prosenttia. Ja se on huippuluku.