Jään alta löytyi mahdotonta elämää

Etelämantereesta satojen kilometrien päähän ulottuvan merijään alla esiintyy sieniä ja eläimiä, jotka elävät todella niukoissa oloissa.

Etelämantereesta satojen kilometrien päähän ulottuvan merijään alla esiintyy sieniä ja eläimiä, jotka elävät todella niukoissa oloissa.

Dr Huw Griffiths/British Antarctic Survey & Shutterstock

Syvällä Etelämantereen lauttajäätikön alla viihtyy monta erilaista eliötä, vaikka ne jäävät kokonaan vaille auringonvaloa. Yllättävän havainnon tekivät Britannian British Antarctic Survey -tutkimusohjelman biologit puhkaistuaan reiän Filchnerin–Ronnen lauttajäätikköön ja kuvattuaan sen kautta merenpohjaa.

Tarkoituksena oli ottaa kuvia pohjaliejusta, joka oletettiin täysin elottomaksi. Kamera osui kuitenkin suureen, pyöreään kiveen, joka näytti tarjoavan elinpaikan monenlaisille eliöille.

Kun 900 metriä paksuun lauttajäätikköön oli porattu reikä, sen kautta päästiin kuvaamaan merenpohjaa. Siellä kamera osui noin metrin levyiseen kiveen, jolla elää eliöitä.

© Dr Huw Griffiths/British Antarctic Survey

Kuvista erotettiin sieniä ja eläimiä, jotka voivat kuulua siimajalkaisiksi kutsuttuihin äyriäisiin kuten merirokko.

Kivestä löydettiin 16 sientä ja 22 eläintä. Lajeja ei onnistuttu määrittämään, mutta pidetään todennäköisenä, että ainakin osa sienistä ja eläimistä edustaa ennen tuntemattomia lajeja.

🎬 VIDEO: Näin kamera upotettiin jään alle

Sieniä ja siimajalkaisia yhdistää liikkumattomuus. Ne kiinnittyvät kovaan pintaan, kuten kiven kylkeen, ja elävät samassa paikassa koko elämänsä. Niinpä kyse ei voi olla vierailijoista, jotka hankkivat ravintonsa jostain muualta.

Kivestä tunnistettiin eläimiä, jotka kuuluvat ilmeisesti siimajalkaisiin (vasen kuva), ja sieniä (oikea kuva).

© Dr Huw Griffiths/British Antarctic Survey

Lauttajäätikön alla veden lämpötila on –2 astetta. Reikä tehtiin 260 kilometrin päähän lauttajäätikön reunasta, jossa eliöt voivat yhteyttää. Eläinten tarvitsemat ravinteet ja ravinnoksi käyttämä plankton ovat kuitenkin peräisin kauempaa.

Jään alla elävien eläinten ravinto on lähtöisin 625 kilometrin päästä. Tutkijat uskovat, että syötävää sattuu niiden kohdalle ehkä kymmenien vuosien välein.

Virtaustietojen pohjalta laskettiin, että eläinten ravinnon täytyy olla peräisin 625 kilometrin päästä. Tutkijat uskovat, että eläimet pysyvät elossa, vaikka ne eivät saa syötävää pitkään aikaan – ehkä kymmeniin vuosiin.

Etelämantereen lauttajäätiköiden alla esiintyvä elämä saattaa valottaa sitä, millä keinoilla eliöt varmistivat selviytymisensä napaseuduilla jääkausien aikana, jolloin meri oli laajalti paksussa jäässä.