Endorfiinit ovat niin sanottuja hyvän olon hormoneja, jotka auttavat ihmisiä ja muitakin eläimiä kestämään kipua ja ahdistusta. Niitä erittyy aivoissa muun muassa, kun eläin tai ihminen saa fyysisen vamman tai joutuu pakenemaan.
Endorfiinit paitsi lievittävät kipuja myös rentouttavat ja kohentavat mielialaa.
Endorfiineja erittyy kaikissa selkärankaisissa eläimissä. Sen sijaan selkärangattomien eli esimerkiksi hyönteisten ja nilviäisten hermosto ja hormonijärjestelmä on kehittymättömämpi, eikä niillä siksi erity näitä aineita.
Myös seksi ja etenkin fyysisesti rasittava liikunta saavat aivojen aivolisäkkeen tai hypotalamuksen tuottamaan endorfiineja.
Kauan kestävä liikunta, kuten pitkän matkan juoksu, voi vapauttaa aivoissa niin ison annoksen endorfiineja, että sitä kuvataan endorfiinihumalaksi.
Näin endorfiini vaikuttaa eläimiin
Kaikki selkärankaiset tuottavat endorfiinia. Ne käyttävät kipuja lievittävää ja rauhoittavaa hormonia erilaisiin tarkoituksiin.
Antaa mielihyvää
Kun apinat puhdistavat toistensa turkkia, aivoissa erittyvä endorfiini rentouttaa ja antaa mielihyvän tunteen. Samalla yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu.
Lievittää pelkoa
Kun eläin joutuu pedon ahdistelemaksi, endorfiini lievittää ahdistetun kipuja ja pelkoa, jolloin se voi jatkaa pakoaan haavoittuneenakin.
Hidastaa aineenvaihduntaa
Kun karhu menee talviunille, aivojen ja sisäelinten hapensaanti vähenee.
Elimet eivät kuitenkaan vahingoitu, koska endorfiini hidastaa solujen aiheenvaihduntaa ja vähentää siten hapen tarvetta.