Eläintarhasta vapautuva on heikoilla luonnossa
Millaiset mahdollisuudet vankeudessa syntyneillä ja kasvaneilla eläimillä on selvitä omillaan, jos ne vapautetaan luontoon?
Tarhaoloissa on vaikeaa hankkia villissä luonnossa tarvittavia taitoja. Brittiläisen Exeterin yliopiston tutkimuksen mukaan kolmesta vapautetusta eläimestä jää henkiin alle yksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin 45:tä tapausta, joissa tarhaoloissa kasvatettuja eläimiä päästettiin luonnolliseen elinympäristöönsä. Eläimet edustivat 17:ää lajia. Mukana oli muun muassa tiikereitä, susia, gepardeja, karhuja ja saukkoja. Vapautetuista vain 30 jäi eloon. Tosin yli puolet kuolleista yksilöistä menetti hengensä ihmisen toimien takia, metsästäjien luodista tai yliajon seurauksena. Muutkin vapautetut olivat kuitenkin selvästi huonommassa asemassa kuin villit lajitoverinsa. Ne eivät osanneet pelätä ihmisiä eivätkä muita eläimiä ja olivat tottumattomia saalistajia. Osa pedoista nääntyikin nälkään saaliiden vähyyden takia. Vapautetut myös kuolivat muita lajitovereitaan useammin virussairauksiin. Lisäksi ongelmia aiheutti yhteiselo luonnossa kasvaneiden yksilöiden kanssa. Tutkijoiden mukaan vapautettavat eläimet olisi sopeutettava paljon nykyistä paremmin luonnonmukaisiin olosuhteisiin. Kosketusta ihmisiin pitäisi karttaa mahdollisimman paljon, ja tarhoihin tulisi luoda olot, joissa petoeläimet voivat toteuttaa saalistusviettiään. Eläinten olisi myös voitava muodostaa sosiaalisia ryhmiä samaan tapaan kuin villien yksilöiden.