








Hyväksikäyttäjä: Keltaripsimonni lykkää munansa kirjoahvenien haudottavaksi
Keskiafrikkalaisessa Tanganjikajärvessä elävät keltaripsimonnit jättävät munansa kirjoahvenien hoteisiin. Kun kirjoahvenet kutevat, keltaripsimonni sujahtaa paikalle ja alkaa munia. Suuhautojiin kuuluvat kirjoahvenet erehtyvät huolehtimaan myös vieraiden munien kypsyttämisestä.
Orjuuttaja: Kuningatar alistaa vieraan pesän palvelukseensa
Eräät muurahaislajit käyttävät viekkautta turvatakseen laumansa tulevaisuuden. Yhdyskunnan kuningatar valtaa vieraan pesän ja tappaa sen kuningattaren. Sitten uusi valtiatar odottaa, että pesässä olevista munista kuoriutuvat yksilöt leimautuvat siihen. Kuningatar voi myös viedä vieraita munia kotipesäänsä.
Harhauttaja: Varpuslintu hämää kuin taskuvaras
Kalaharin aavikko- ja aroalueen varpuslinnut pääsevät kähveltämään mangusteihin kuuluvilta surikaateilta ruokaa säikyttämällä ne pakoon väärällä hälytyksellä. Kun linnut uskottelevat varoitusäänillään havainneensa pedon, nisäkkäät jättävät saaliinsa ja livahtavat koloihinsa.
Onnenonkija: Simpukka houkuttelee petokalaa tarttumaan syöttiin
Lampsilis-suvun jokisimpukka kasvattaa saranallisen kuorensa laitaan kudosta, joka juovineen ja täplineen muistuttaa pieniä karppikaloja. Ulokkeen on tarkoitus toimia petokalojen syöttinä. Näykätessään sitä kala rikkoo pussin, jossa on simpukan toukkia. Ne päätyvät kalaan ja jatkavat elämäänsä sen kiduksissa.
Huumaaja: Kovakuoriainen päihdyttää muurahaispesän puolustajat
Liehavilistäjien suvun kovakuoriaislaji Lomechusoides strumosus pääsee helposti muurahaispesään, jota sotilaat yleensä puolustavat raivokkaasti. Tunkeilija voi sekä syödä toukkia että munia munansa kaikessa rauhassa erittämänsä huumeen ansiosta. Kun muurahaiset maistavat ainetta, ne rentoutuvat.
Tappelija: Ratkaisutaistelun edellä mitataan voimasuhteet
Mangustit ovat hyvin reviiritietoisia petoeläimiä, jotka käyttävät taitavasti joukkovoimaa. Yleensä 20–30 yksilöä asettuu kahdeksi puolustusriviksi. Taistelulinja liikkuu edestakaisin siihen asti, kun osapuolet hyökkäävät toisiaan vastaan.
Kiristäjä: Poikaset yllyttävät vanhempiaan ruokkimaan itseään
Pulmustimalit elävät Afrikan eteläosien pensassavannilla pieninä parvina. Poikaset, jotka tepastelevat usein maassa, kerjäävät huomiota kirkumalla. Vaikka ääntely vetää myös petoja puoleensa, sen on todettu olevan poikasten kiristyskeino: ne vaativat vanhemmiltaan lisää syötävää.
Huumeiden käyttäjä: Lammas saattaa itsensä vaaraan päihtymyksen takia
Kanadan-puoleisilla Kalliovuorilla paksusarviset amerikanlampaat voivat lähteä laumasta etsimään kellanvihreää jäkälää, jota kasvaa kivien pinnalla. Eläimet kaapivat jäkälää irti hampaillaan ja sarvillaan ja syövät sitä – huumautuakseen. Himo voi kuluttaa pahasti etuhampaita.
Juonittelija: Apinaemo vehkeilee itselleen lastenhoitoapua
Keisaritamariinit saavat usein kaksoset. Ne painavat yhdessä noin puolet emon painosta. Parittelemalla lyhyen ajan kuluessa parin kolmen uroksen kanssa naaras sotkee perhekuviot. Naaraan seksikumppanit osallistuvat pienokaisten hoitoon, koska ne kaikki pitävät itseään isänä.