Pienellä kädellisellä on isot silmät yöelämää varten
Kaakkoisaasialaisen kummituseläimen silmät ovat yhtä isot kuin sen aivot. Se tarvitsee hämärässä isot silmät, koska sillä ei ole verkkokalvolla valoa heijastavaa kalvoa kuten vaikkapa kissalla. Kummituseläin saalistaa lintuja ja hyönteisiä.
Härkähain kuono aistii uimarin sydämen lyönnit
Härkähain kuonossa on tiheässä pieniä nesteen täyttämiä huokosia, joilla se aistii jopa voltin miljardis- osan sähköjännitteitä. Niitä syntyy lihasten liikkeistä, kuten ihmisen sydämen lyönneistä tai kalan tai katkaravun pyrstön heilahduksista.
Tornipöllön naama toimii korvien vahvistimena
Tornipöllön sydämen muotoinen naama toimii kuin antenni, joka kokoaa ääniaallot ja johtaa ne pöllön korviin. Pöllö osaakin paikantaa äänenlähteen paremmin kuin yksikään toinen eläin ja saa hiiren pyydystettyä kokonaan sokkona.
Tähtikuono tunnistaa ruoan sekunnin murto-osassa
Pohjoisamerikkalaisen tähtikuonokontiaisen kuono on sormenpään kokoinen, mutta sen 22 ulokkeessa on enemmän tuntohermoja kuin ihmisen kädessä. Se tunnistaa ravinnon kahdeksassa millisekunnissa, mikä on eläinkunnan ennätys.
Kalkkarokäärmeen aivojen näkökeskus aistii saaliin lämmön
Kalkkarokäärmeen kuonossa on kaksi kuoppaa, joiden aistielimet havaitsevat jopa metrin päässä olevan saaliin ruumiinlämmön. Havainnon tekee aivojen näkökeskus. Aistielimien TRPA1-proteiini reagoi jopa 0,2 asteen lämpötilaeroon
Eteläamerikkalaiskissa vaanii puussa pää alaspäin
Margai eli pitkähäntäkissa on ainoa kissaeläin, joka kiipeää pää alaspäin. Ketteryyttä lisää 180 astetta kääntyvä nilkkanivel, ja tasapainoilussa auttaa häntä, jonka pituus on 70 prosenttia koko vartalosta. Margai saalistaa apinoita.
Kookosrapu elää kuivalla maalla ja löytää ruokansa haistamalla
Kookosrapu elää aikuisikänsä kuivalla maalla. Sen hajuaistikin on sopeutunut ilmaan. Sen harmaista aivosoluista 40 prosenttia käsittelee hajuaistimuksia. Hajun perusteella se etsii ruoakseen muita rapuja, raatoja ja kookospähkinöitä.
Monni maistaa saaliin jäljet
Japaninkorallimonnin selän ja kylkien viirut ovat täynnä makunystyröitä, joilla ne aistivat merenpohjassa piileskelevät sukasmadot. Matojen tuottamat vety ja hiilidioksidi happamoittavat vettä niin, että monni maistaa ne.
Ai-ai kaivaa herkut esiin keskisormellaan
Madagaskarilainen puoliapina ai-ai eli sormieläin koputtelee puunkuorta löytääkseen sen alla piilevät toukat. Kun se löytää ne, se jyrsii kuoreen reiän ja kaivelee herkut esiin keskisormellaan. Sormen nivel kääntyy täydet 360 astetta.