Pallosilmät
Silmät etsivät valoa
Lättäkalat ovat omaperäisen näköinen kalaheimo, joka elää 200-600 metrin syvyydessä. Niillä on isot silmät, jotka joskus ovat jopa varsien päässä. Niillä ne yrittävät saada talteen jokaisen pienenkin valon pilkahduksen, joka kantautuu pinnalta syvyyksiin.
Luolien asukki
Silmät tulivat tarpeettomiksi
Olmi on pyrstösammakko, joka elää Balkanilla luolajärvissä. Sen elinympäristössä ei yleensä ole valoa, joten sen silmät surkastuneet pelkiksi pisteiksi kasvojen iholla. Se on sopeutunut vedenalaiseen elämään myös kehittämällä kidukset.
Vihreä vaanija
Kuristaja etsii lämpöä
Eteläamerikkalainen smaragdiboa odottelee pahaa aavistamatonta saalistaan oksan ympärille kietoutuneena. Sen silmät näkevät hämärässä, mutta se aistii myös lähestyvän saaliin lämmön kuononsa aistielimillä.
Ruttunaama
Ryppy tuo ruoan suuhun
Centurio senex -lajin kurttunaamalepakko on nimensä veroinen, mutta rypyt ovat sille ilon aihe. Kasvojen uurteita pitkin hedelmäaterian mehu valuu oikeaan osoitteeseen. Kumppania etsivä koiras vetää nahkapoimun maskiksi naamalleen, jotta naaras näkee sen hämärässä.
Lonkeronaama
Kuonossa 22 aistielintä
Pohjoisamerikkalaisella tähtikuonokontiaisella on naamassaan 22 lonkeromaista aistielintä, joissa kussakin on 25 000 hermopäätä. Lonkeroilla se tunnustelee maata kaivaessaan ympäristöään ja aistii, onko edessä esimerkiksi syötäviä matoja.
Keltasilmä
Öinen koputtelija
Magagaskarissa elävä ai-ai eli sormieläin on maailman suurin yöaktiivinen nisäkäs. Se koputtelee puita löytääkseen toukkia ja kaivaa ne esiin keskisormella. Silmien väri johtuu valoa heijastavasta kalvosta, joka parantaa hämäränäköä.