Piilevä borrelioosi yleistyy

Pohjolan vaarallisimpia eläimiä ovat puutiaiset. Joka vuosi jopa 200 000 pohjoismaalaista saa niiden pureman.

Hämähäkkieläimiin kuuluvat puutiaiset kantavat vaarallisia bakteereja ja viruksia, jotka aiheuttavat kuumeilua, päänsärkyä, turvotuksia ja halvauksia.

Pohjolassa uusi Borrelia-bakteeri osaa piilotella elimistössä niin hyvin, että tartuntaa on vaikea huomata verekseltään.

Borrelioosi aiheuttaa usein ihon punoitusta

Pohjolassa borrelioosi johtuu yleisimmin bakteerista, jonka tieteellinen nimi on Borrelia burgdorferii.

Tavallisiin borrelioosin merkkeihin kuuluu puutiaisen puremakohtaa ympäröivä punoitus, joka ilmestyy ja alkaa laajeta rengasmaisesti 1–4 kuluttua tartunnasta. Läiskä vaalenee keskeltä vähitellen. Muita oireita ovat päänsärky, väsymys ja lihaskivut.

Jos borrelioositartuntaa ei hoideta antibiooteilla, on olemassa vaara, että se kehittyy hermotulehdukseksi. Siitä seuraa, että niska jäykistyy ja esimerkiksi osa kasvoista halvaantuu.

Uusi borrelioosi piileskelee

Pohjoismaista löydettiin Pohjois-Amerikassa borrelioosipotilaiden verinäytteistä 2011 tunnistettua Borrelia miyamotoi -lajin bakteeria ensimmäisen kerran vuonna 2014.Sitä esiintyy Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan lisäksi muun muassa Saksassa ja Tšekissä.

Borrelia miyamotoi -tartunnan huomaamista vaikeuttaa se, että puremakohdan ympärille ei ilmesty leimallista ihomuutosta.

Uusi borrelioosi saattaa jäädä diagnosoimatta oikein siitä syystä, että sen varhaisoireet muistuttavat muun muassa influenssaa.

Influenssasta uuden borrelioosin erottaa kuitenkin kuumeilun jatkuminen ja mahdollisesti vähitellen kehittyvät hermosto-oireet.

Asiantuntijat pelkäävät, että bakteeritulokas leviää laajalti Euroopassa jo lähitulevaisuudessa. Huonoa kehitystä ennakoi se, että puutiaisten määrä on monin paikoin kasvussa.