Paksunahkaisin eläin on kala

Norsuja pidetään kovapintaisina eläiminä, jotka eivät vähästä hätkähdä. Vertauskuvallisen paksunahkaisuuden taustalla on tosiasia, että norsujen ihokudos voi kasvaa jopa neljän sentin paksuiseksi. Norsut jäävät kuitenkin ihon paksuudessa selvästi kakkosiksi, sillä maailman suurimman kalan, valashain, iho on noin 15 senttiä paksu. Paksu iho on eläinkunnassa pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Useimmat lajit selviytyvät ohuemmalla iholla, joka joustaa paksua paremmin. Ohut iho sopii myös paremmin kehon lämpötilan säätelemiseen kuin paksu. Paksu iho antaa sen sijaan paremman suojan petojen hyökkäyksiä vastaan. Esimerkiksi valashain iho on melkoinen haaste sen luontaisille vihollisille valkohaille ja miekkavalaille. Valashai on muutoin melko puolustuskyvytön. Koska se käyttää ravinnokseen planktonia, sillä ei ole teräviä hampaita eikä se ole yhtä vikkelä liikkeissään kuin sen uhkaajat. Paksu iho suojaa myös lajitovereiden välisissä kamppailuissa. Esimerkiksi merinorsu-urokset ottavat toisistaan mittaa väkivaltaisesti lisääntymiskaudella. Koska niiden hampaat voivat saada aikaan pahaa jälkeä, iho paksuuntuu entisestään ja sen alla oleva iskuja vaimentava rasvakudos kasvaa etenkin kaulan ja rintakehän alueella.