Sydän

Ovatko kaikki sydämet samanlaisia?

Kun kaikilla eläimillä on verenkierto, onko myös kaikkien sydän samanlainen? Vai onko vaikkapa kalan sydän yksinkertaisempi kuin apinan?

Kun kaikilla eläimillä on verenkierto, onko myös kaikkien sydän samanlainen? Vai onko vaikkapa kalan sydän yksinkertaisempi kuin apinan?

Shutterstock

Kaikkien lajien sydänten toimintaperiaate on sama, mutta sydämen rakenne vaihtelee eri lajeilla elimistön koon ja tarpeiden mukaan.

Sydän on kaikessa yksinkertaisuudessaan pumppu, joka kierrättää verta elimistössä. Veri vie elimiin happea ja ravinteita ja poistaa niistä kuona-aineita.

Veren pumppaaminen voi tapahtua monella tavalla. Yksinkertaisimmilla eläimillä sydän voi olla pelkkä paksuuntunut verisuonen kohta, joka supistuu ja laajenee niin, että se työntää verta eteenpäin suonessa.

Tällainen pumppaustekniikka ei ole kovin tehokas. Siksi monilla pienillä eläimillä on useampi kuin yksi sydän.

Esimerkiksi kastemadolla on viisi sydäntä.

Daggmasksanatomi

Hjerter varierer etter dyreart og -størrelse. Meitemarken har for eksempel fem små og svake hjerter.

© Shutterstock

Kehittyneillä eläinlajeilla sydän on erillinen lihas, joka voi olla jakautunut useaan lokeroon tai onteloon, mikä tehostaa veren pumppaamista.

Nisäkkäiden, kuten ihmisen, sydämessä on neljä onteloa: kaksi eteistä ja kaksi kammiota. Niissä vähähappinen ja hapekas veri pysyvät erillään.

Oikean puolen eteiseen ja kammioon tulee elimistöstä vähähappista verta, jonka ne pumppaavat keuhkoihin hapetettavaksi. Vasemman puolen eteinen ja kammio pumppaavat keuhkoista tullutta hapekasta verta elimistöön.

Nisäkkäiden sydämessä eniten lokeroita, ja toisin kuin kaloilla ja matelijoilla, niiden veri hapettuu ja puhdistuu monessa vaiheessa.

Apinan sydän
© Claus Lunau & Shutterstock

1. Nisäkäs erottelee veren

Nisäkkään sydämessä on kaksi eteistä ja kammiota. Toinen eteis-kammiopari kerää vähähappista verta (sininen) ja pumppaa sen keuhkoihin. Toinen pumppaa hapekasta verta elimistöön.

Matelijan sydän
© Claus Lunau & Shutterstock

2. Matelijan veri sekoittuu

Matelijan sydämessä on yksi eteinen, johon tulee vähähappista verta (sininen), toinen eteinen, johon tulee hapekasta verta (punainen) ja yksi kammio, joka pumppaa sekoituksen (liila) elimistöön.

Kalan sydän
© Claus Lunau & Shutterstock

3. Kalan veri kiertää kiduksissa

Kalan sydämessä on yksi eteinen, johon tulee vähähappista verta (sininen), ja yksi kammio, joka pumppaa veren kiduksiin. Siellä siitä poistuu hiilidioksidi ja tilalle tulee happea (punainen).

Nisäkkäiden sydämessä vähähappinen ja hapekas veri pysyvät erillään, mutta useimpien matelijoiden sydämessä vähähappinen ja hapekas veri sekoittuvat. Siksi matelijoilla on veressään yleensä vähemmän happea kuin nisäkkäillä.

Selkärankaisista yksinkertaisin sydän on kaloilla. Siinä on vain kaksi onteloa. Toiseen tulee elimistöstä vähähappista verta, ja toinen pumppaa veren kiduksiin. Kiduksissa veren hiilidioksidi siirtyy veteen ja vedestä tulee happea tilalle.