Vanha uskomus
Kysymyksessä on vanha kansanuskomus, jonka todellisuuspohjaa ei aina osata kyseenalaistaa, sillä vaikkapa lapionpiston keskeltä katkaisemien kastelierojen osat näyttävät jäävän eloon.
Todellisuudessa madon etu- ja takapää eivät voi tulla toimeen ilman toisiaan. Mielikuvan pätkien elinkelpoisuudesta saa aikaan tietenkin se, että ne saattavat kiemurrella hyvän tovin madon katkeamisen jälkeen.
Vanhan luulon taustalla saattaakin olla jo pitkään tunnettu ilmiö: kastelieron takapään uusiutuminen. Jos siitä irtoaa pieni pala sopivasta kohdasta, mato pystyy kasvattamaan sen tilalle korvaavia jaokkeita. Näin lierot kykenevät toipumaan pienistä vammoista.
Etu- ja takapää ovat rakenteeltaan erilaisia
Syynä siihen, että katkenneesta madosta ei tule kahta elinkelpoista yksilöä, on kastelierojen rakenne.
Vaikka kappaleet vaikuttavat lähes samanlaisilta, niissä on suuria eroja. Etupäässä on hermosolmuke, jota voidaan pitää madon aivoina, viisi verenkiertoa ylläpitävää sydäntä ja lisääntymistoimintoihin liittyvä satulaksi kutsuttu paksunnos. Takapää sisältää sen sijaan vain suolta.
Silpoutuminen on aina vain uusi alku
Laakamatojen uusiutumiskyvylle ei löydy eläinkunnassa vertaa. Laakamadot ovat rakenteeltaan erittäin alkeellisia, ja niiden suvutonta lisääntymistä on tutkittu paljon.
Nykyään tiedetään, että sillä, mistä kohtaa tai millä tavoin ne jakautuvat, ei ole merkitystä: joka kappaleesta kehittyy elinkelpoinen yksilö. Laboratoriossa 279 osaan silputusta laakamadosta syntyi yhtä monta sen geneettistä kopiota.