Norsulla on vain kaksi polvea

Neljällä raajalla liikkuvilla nisäkkäillä selkäranka lepää kuin silta jalkojen varassa. Jos käytetään ihmisen anatomiasta tuttuja termejä, polvi- ja kyynärnivelet sijaitsevat jalkojen keskivaiheilla. Jo ensimmäisten maaeläinten rakenne oli lähes samanlainen. Vaikka raajat olisivat suorana, kyynärpäät näyttävät olevan hieman taaksepäin ja polvet eteenpäin taipuneita. Eri suuntaan taipuvien joustavien nivelten ansiosta eläimet pystyvät helposti juoksemaan, hyppäämään ja pyrähtämään juoksuun. Toisaalta nivelten joustavuus edellyttää vahvoja lihaksia, joiden varassa eläin pysyy pystyssä. Jotkin maalla elävät nisäkkäät, kuten norsut ja virtahevot, ovat niin painavia, että niiden lihakset eivät pystyisi kannattelemaan niiden ruumista, jos nivelet joustaisivat paljon. Norsujen jalat ovatkin hieman erilaiset kuin kevytrakenteisempien nisäkkäiden. Ne ovat pylväsmäiset, paksut ja tukevat ja sijaitsevat keskiruumiin alla. Kyynär- ja polvinivelet ovat lähes suorat. Tästä syystä norsun polvien ja etenkin kyynärpäiden paikantaminen voi olla hankalaa. Norsun polvet ja kyynärpäät erottaa parhaiten, kun eläin koukistaa raajojaan. Vaikka eturaajojen alin nivel, josta jalka taipuu taaksepäin, vaikuttaa polvelta, se vastaa ihmisen rannetta. Norsu kävelee töppöjalan peittämien varvasluiden varassa. Niitä suojaavat kaviokynnet. Jalkapohjassa on kovaa paksuuntunutta ihoa. Myös hevosilla etujalat taipuvat keskikohdasta taaksepäin, vaikka taitteessa ei ole varsinaista polviniveltä. Keskimmäinen varvas on lajinkehityksen aikana pidentynyt niin, että hevosen nilkka (tai ranne) sijaitsee melko ylhäällä. Kyynär- ja polvinivel ovat siirtyneet lähemmäksi kehoa. Millään nisäkkäällä ei siksi oikeasti ole neljää polvea vaan kyse on muista nivelistä, jotka vain näyttävät polvilta.