Norsu ui tavallaan

Täysikasvuinen norsu voi painaa runsaat kuusi tonnia. Vaikka norsu on raskasrakenteinen maaeläin, sen uimataitoa ei ole mitään syytä vähätellä. Norsu liikkuu melko sulavasti vedessä siitä huolimatta, että sen massiivinen vartalo ja etenkin raskas luusto minimoivat nosteen. Siksi norsu ui syvällä ja joutuu käyttämään kärsäänsä snorkkelina. Uidessaan norsu liikuttaa kaikkia neljää raajaansa yhtä aikaa. Suuri osa norsuista ei käy koko elämänsä aikana vedessä muuta kuin kylpemässä. Norsut ovat melko arkoja itselleen oudossa elementissä ja uskaltautuvat harvoin syvemmälle kuin missä niiden jalat ylettyvät pohjaan. Osa norsuista näyttää kuitenkin nauttivan uimaretkistä ja melkeinpä erikoistuneen uimiseen. Jotkin norsut uivat päivittäin, mikä viittaa siihen, että uimataito ei ole mikään poikkeuksellinen kyky vaan yksi norsujen lajityypillisistä liikkumistavoista. Syynä siihen, että havaintoja norsujen uintimatkoista on verrattain vähän, voi olla se, että niistä ei näy pinnan yläpuolella juuri muuta kuin kärsä. Norsu ei ole ainoa kookas maaeläin, joka osaa tarvittaessa tai halutessaan uida. Esimerkiksi kirahvien ja strutsien tiedetään uskaltautuvan veden varaan. Kaikilla nisäkkäillä ei kuitenkaan ei ole synnynnäistä uimataitoa, vaan osan lajeista on opeteltava uimaan samoin kuin ihmisen. Ihmisapinoista ainakin gorillojen on havaittu silloin tällöin käyvän uimassa.