Monille nauta on tuskin enempää kuin pihvin lähde – eläin, joka mutustaa laiskasti laitumen kasvillisuutta. Syödessään nauta on kuitenkin yksi evoluution hienoimmista keksinnöistä toiminnassa: se pystyy irrottamaan energiaa sitkeistä kasveista.
Naudan superkyky on tulosta ainutlaatuisista geneettisistä sopeumista. Ne ovat tehneet märehtijöiksi kutsutuista nisäkkäistä, joihin nauta kuuluu, yhden menestyneimmistä eläinryhmistä. Suuri kansainvälinen tutkijaryhmä on hiljattain kartoittanut märehtijöiden evoluutiota 44:n, kuutta eri heimoa edustavan, lajin perimän avulla.
Perimät avaavat aivan uusia näköaloja märehtijöiden pitkälle erikoistuneen ruoansulatusjärjestelmän kehittymiseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että märehtijöiden geenit muun muassa tukevat vahvasti immuunijärjestelmää, joka antaa tarpeellista suojaa ravinnon pilkkomisen vaatimia moninaisia bakteereja vastaan. Lisäksi monet seikat viittaavat siihen, että märehtijöiden erikoiskyvyt voivat auttaa syöpäpotilaita.
Dna valottaa evoluutiota
Märehtijät ovat hyvin menestynyt nisäkäsryhmä, johon kuuluu yli 200 lajia. Nautojen lisäksi märehtijöitä ovat muun muassa hirvieläimet, vuohet, lampaat, biisonit, antiloopit ja kirahvit. Juuri tämän sukupuun tutkijat kartoittivat saadakseen tarkemman kuvan märehtijöiden erikoiskyvyistä, kuten verrattomasta ruoansulatusjärjestelmästä.