750 miljoonaa hyttystä aiotaan suunnitelman mukaan vapauttaa luontoon Floridassa Yhdysvaloissa hyttyskannan pitämiseksi kurissa. Vapautetut hyönteiset on nimittäin varustettu geeniaseella, joka voi estää koko hyttyskantaa lisääntymästä.
Toimenpiteellä viranomaiset aikovat pienentää hyttysten välittämien tautien, kuten zikavirusinfektion, denguekuumeen, chikungunyan ja keltakuumeen, esiintyvyyttä.
Mutanttihyttysiä käytetään kaksi vuotta kestävän geneettisen sodan aseena vuodesta 2021 alkaen.
Tappajageeniä kantavat hyttysentoukat voidaan erottaa tavallisista hyttysentoukista siten, että ne hohtavat, koska niiden perimää muokattaessa niihin on lisätty myös jäljitystä helpottava merkkiaine.
Geenivirhe estää hyttysiä lisääntymästä
Lämpötilan ja meriveden korkeuden kohoaminen on luonut hyttysille uusia elinalueita, ja myös virustaudit ovat näin päässeet leviämään uusille alueille.
Tutkijat ovat tästä syystä kehittäneet muuntogeenisiä haittaeläimiä, jotka pitävät oman lajinsa kurissa vahingoittamatta muita eläimiä.
Oxfordin yliopistosta alkunsa saanut Oxitec-yritys jalostaa esimerkiksi Aedes aegypti -lajin hyttysiä. Lajin perimään lisätyn geenivirheen ansiosta hyttyskoiraat kuolevat melko nuorina, mutta ne ehtivät sitä ennen paritella ja levittää omaa tappavaa perimäänsä hyttyskantaan.
3 vaihetta – Näin geenivirhe tekee myyräntyötä:
1. Virheellinen geeni lisätään perimään
Hyttysen dna:han lisätään geeni (vihreä), joka saa solut tuottamaan tTAV-proteiinia (sininen). Lisäksi tTAV:n tuotanto vain kiihtyy.
2. Solut pysyvät kiireisinä
Proteiinin liikatuotanto johtaa siihen, että rna-molekyylit (punainen), jotka normaalisti auttaisivat soluissa syntymään muiden, elintärkeiden, geenien (liila) pohjalta muita proteiineja, ovat täysin työllistettyjä tTAV:n tuotannossa.
3. Hyttyset kuolevat
Koska elintärkeät geenit eivät pääse toimimaan, solu ei toimi oikein ja se kuolee. Kun riittävän monta solua kuolee, elimet lakkaavat toimimasta ja muutaman päivän päästä myös muuntogeeninen hyttynen kuolee. Hidas kuolema merkitsee sitä, että eläin ehtii siirtää itsetuhogeenin jälkeläisilleen.
Jälkeläisten kohdalla geenivirhe merkitsee sitä, että naarashyttyset – eli ne yksilöt, jotka imevät verta – kuolevat ennen koteloastetta. Muuntogeeniset koiraat – jotka imevät vain mettä eivätkä muodosta ihmisille vaaraa – elävät vain niin kauan, että ne ehtivät tuottaa uuden geenivirheisen sukupolven.
Lopputulos on, että hyttysten määrä vähenee ja tartuntariski pienenee.
Tappaa jopa 96 % hyttyskannasta
Muuntogeenisiä hyttysiä on vapautettu luontoon jo reilun kymmenen vuoden ajan vaihtelevin tuloksin. Tuoreissa Brasiliassa tehdyissä kokeissa vuonna 2019 hyttyskannasta kuoli jopa 96 prosenttia.
Luontoon on päästetty miljoonia hyttysiä
2010 – Caymansaaret
- Koealueella elää 300 ihmistä
- 82 prosenttia vähemmän hyttysiä
2012 – Itaberaba, Brasilia
- Koealueella elää 1 800 ihmistä
- 85 prosenttia vähemmän hyttysiä
2013 – Mandacaru, Brasilia
- Koealueella elää 2 800 ihmistä
- 96 prosenttia vähemmän hyttysiä
2014 – Jacobina, Brasilia
- Koealueella elää 50 000 ihmistä
- 79 prosenttia vähemmän hyttysiä
2021 – Florida Keys, USA
- Koealueella elää 73 000 ihmistä
- Suunniteltu laajuus: 750 miljoonaa hyttystä
Kiistelty tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että hyttyset voivat jäädä henkiin tuhoisista geeneistä huolimatta ja luoda uusia hybridikantoja.
Ympäristöjärjestöt kritisoivatkin siksi menetelmää, jolla he pelkäävät olevan ennalta arvaamattomia seurauksia ympäristölle.