Kissan kehrääminen on viestintää – niin ihmisten kuin toisten kissojenkin kanssa. Tyypillisin tilanne on se, kun kissaa rapsutetaan sopivasta kohdasta niin, että se tuntee olonsa mukavaksi.
Kissa kehrää myös esimerkiksi silloin, kun toinen kissa pesee sitä. Kehräysääntä kuuluu usein myös kissan syödessä. Se on todennäköisesti jäänne kissan ensimmäisiltä elinpäiviltä, kun emo johdattaa pentunsa kehräämällä luokseen imemään.
Kaikissa näissä tilanteissa viesti on sama: jatka tätä!
Kehräysääni tulee kurkusta
Kissan kehräysääni syntyy, kun äänihuulia liikuttavat lihakset kissan kurkunpäässä avautuvat ja sulkeutuvat nopeaan tahtiin niin, että ne värähtelevät sekä sisään- että ulospäin.
Kun kissa sitten hengittää, ilma kulkee värähtelevien lihasten ohi ja synnyttää ääniaallot, jotka tunnetaan kissan luonteenomaisena kehräysäänenä.
Kehrääjiä eivät ole vain kissat
Lihasten värähtely liikuttaa ilmaa
Kissan kurkunpään lihakset avautuvat ja sulkeutuvat nopeaan tahtiin, mikä synnyttää kissan hengittäessä hurisevan äänen. Kissa kehrää etenkin tuntiessaan olonsa mukavaksi.
Genetin poikaset kehräävät (poikaset tavoittelevat huomiota)
Genetti muistuttaa kissaa, mutta se kuuluu sivettieläimiin eli eri heimoon kuin kissa. Sen poikaset kehräävät ensimmäisenä viikkonaan herättääkseen emon huomion.
Ruoka(nautinto) laukaisee kehräyksen (murinan)
Gorillat, etenkin iäkkäät urokset, ääntelevät kehräystä muistuttavasti syödessään. Ääni on yleinen etenkin silloin, kun aterialla on kukkakasveja ja siemeniä.
Kehräysääntä ei kuulu ainoastaan silloin, kun kissalla on hyvä olo, vaan myös aivan toisenlaisissa tilanteissa – jos kissa on esimerkiksi hermostunut, pelokas tai stressaantunut koiran jahdattua sitä.
Yhden teorian mukaan kehrääminen voi vaikuttaa kissaan rauhoittavasti.
Kehrääminen ehkä parantaa
Kissan kehrääminen stressaavissa tilanteissa sai vuonna 2001 eläinten ääniä tutkivan Elizabeth von Muggenthalerin pohtimaan, voiko kissa peräti parantaa itsensä kehräämällä.
Hän tutki 44:ää kissaa, gepardia, puumaa ja muuta kissaeläintä ja havaitsi, että kehräysäänten taajuudet ovat samoja kuin sellaisten äänten ja värähtelyjen taajuudet, joita käytetään ihmisillä lihaskipujen lievittämiseen ja luiden kasvun edistämiseen.
