Eläinten aineenvaihdunta ja siten myös ruokahalu riippuu niiden koosta, ruumiinlämmöstä ja fyysisestä aktiivisuudesta.
Yleensä pienet vikkelät lajit syövät suhteellisesti enemmän kuin suuret hitaat lajit. Esimerkiksi päästäinen syö keskimäärin vähintään oman painonsa verran vuorokaudessa, kun taas norsun tyypillinen vuorokausiannos vastaa vain viittä prosenttia sen painosta.
Sinitiaisen kaltaisilla pikkulinnuilla on vilkas aineenvaihdunta. Ne syövät kaikkea hyönteisistä matoihin ja marjoista siemeniin.
Kylmä lisää ruokahalua
Fysiologian ohella tärkeä tekijä on elinympäristö, sillä kylmissä olosuhteissa elävät lajit tarvitsevat yleensä enemmän ravintoa kuin lämpimien seutujen eläimet.
Huippukuluttajia löytyy paljon pikkulintujen joukosta. Ne ovat hyvin aktiivisia eläimiä, joilla on korkea ruumiinlämpö. Lajien väliset erot ovat kuitenkin huomattavia.
3 suursyömäriä
Isopanda
Isopanda voi syödä jopa 14 tuntia vuorokaudessa. Se tarvitsee noin 12 kiloa bambua päivässä.
Etruskipäästäinen
Etruskipäästäinen painaa vain 2,4 grammaa. Sillä on nopea aineenvaihdunta, ja se tarvitsee ravinnokseen joka päivä 1,25 kertaa oman painonsa verran hyönteisiä.
Tiikeri
Tiikerit saattavat joutua saalistamaan monta päivää ilman saalista. Isokokoinen kissaeläin ahtaa siksi itsensä täyteen lihaa silloin, kun sillä vain on mahdollisuus. Sen yksi ateria voi painaa jopa 40 kiloa.