Yli kymmenmetriseksi kasvava valashai on maailman suurin kala. Valashaita esiintyy kaikissa trooppisissa merissä, mutta silti siitä tiedetään vain vähän.
On hämärän peitossa, missä se liikkuu, missä se lisääntyy ja miten vanhaksi se elää. Jälkimmäisen kysymyksen vastauksen jäljille ollaan nyt kuitenkin pääsemässä.
Tavallisesti kalan ikä määritetään laskemalla kalojen otoliitteihin eli tasapainokiviin muodostuneet kasvukerrokset.
Periaate on sama kuin puiden vuosirenkaiden laskemisessa.
Hait ovat kuitenkin rustokaloja, joilla ei ole tasapainokiviä. Niitä varten tarvitaan siis toinen menetelmä.
Ydinpommeista jäljet selkänikamiin
Valashain selkänikamiin syntyy kyllä kasvuvyöhykkeitä, mutta ongelmana on ollut se, että ei ole tiedetty, missä ajassa kasvuvyöhykkeet syntyvät. Nyt asia on selvitetty Rutgers-yliopistossa Yhdysvalloissa hiilen isotooppeja tutkimalla.
Runsas hiili-14-pitoisuus oli nähtävissä museoissa olevissa valashaiden jäännöksissä.
Niistä voitiin päätellä, että selkänikaman kasvuvyöhykkeen syntyminen kestää yhden vuoden.
Hiili-14 paljasti eliniän
1950- ja 1960-luvuilla merivedessä oli poikkeuksellisen paljon hiili-14-isotooppia, koska sitä vapautui runsaasti ydinkokeissa, joita suurvallat tuolloin tekivät tiheään.
Nyt siis tutkijoilla on keino määrittää valashain ikä.
Sen avulla on nyt saatu selville, että vanhin tunnettu valashaiyksilö oli kuollessaan 50-vuotias.
Se ei kuitenkaan ollut vielä täysissä mitoissa, joten on todennäköistä, että valashai voi elää yli 70- tai ehkä jopa yli 100-vuotiaaksi.