Sinivalaan sydän lyö kahdesti minuutissa

Maailman suurimman eläimen sykkeen mittaaminen on hämmästyttänyt biologeja. Sinivalaan sydämen toiminta hipoo jo mahdottomuuksia.

Maailman suurimman eläimen sykkeen mittaaminen on hämmästyttänyt biologeja. Sinivalaan sydämen toiminta hipoo jo mahdottomuuksia.

Shutterstock

Nyt on ensimmäistä kertaa onnistuttu mittaamaan sinivalaan syke, ja tulos on lyönyt tutkijat ällikällä.

Kun valas on sukelluksissa etsimässä ruokaa, sen sydän saattaa lyödä jopa vain kaksi kertaa minuutissa.

Mittauksen suoritti kalifornialaisen Stanfordin yliopiston biologiryhmä.

Sykemittari kiinnitettiin imu­kupilla sinivalaan kylkeen, ja sitä seurattiin yhdeksän tuntia.

© Shutterstock

Pulssi mitattiin sinivalasyksilöltä, joka sattui Montereynlahdessa Kalifornian edustalla uimaan niin läheltä tutkijoiden venettä, että nämä saivat painettua sen kylkeen sykemittarin kiinni imukupeilla.

Kun sinivalas sukeltaa, syke hidastuu

Mittarin tietoja seurattiin yhdeksän tunnin ajan. Tutkijat tiesivät entuudestaan, että kun sinivalas sukeltaa, happipitoisen veren kierto sen elimistössä muuttuu.

Suurin osa kulkeutuu aivoihin ja sydämeen, ja monet muut elimistön osat toimivat säästöliekillä.

Hapen säännöstely mahdollistaa sen, että sinivalas voi tehdä pitkiä sukelluksia yli 300 metrin syvyyteen. Samalla sen sydämen lyöntitiheys laskee.

Kun sinivalas sukeltaa, syke hidastuu rajusti ja happea saavat vain tärkeimmät elimet.

© Alex Boersma/SHUTTERSTOCK

Sydän hidastaa tahtia

Sinivalas voi olla sukelluksissa yli 15 minuuttia. Sinä aikana sydän lyö vain 2–4 kertaa minuutissa.

© Alex Boersma/SHUTTERSTOCK

Happivarastot täyteen ripeästi

Kun valas hengittää pinnalla, syke kiihtyy yli 30 kertaan minuutissa, jotta veri levittää hapen nopeasti elimistöön.

Kun valas nousee taas pintaan hengittämään, sydämen syke kiihtyy, jotta hapekas veri pääsee nopeasti kaikkiin elimiin, ennen kuin valas taas sukeltaa.

Yhdeksän tunnin aikana pisin sukellus kesti 16,5 minuuttia ja kertaakaan se ei ollut pinnalla hengittämässä yli neljää minuuttia.

Valaan sydän toimii kykyjensä äärirajoilla

Kun syke alimmillaan oli kaksi lyöntiä minuutissa, nopeimmillaan eli valaan ollessa hengittämässä pinnalla sydän löi 37 kertaa minuutissa.

Ero ääripäiden välillä on niin suuri, että tutkijoiden mukaan valaan sydänlihas toimii kykyjensä äärirajoilla.

Sydämen rasitus on myös yhteydessä ruumiin kokoon. Se voi selittää sen, miksi yksikään laji ei ole kehittynyt sinivalasta isommaksi.