Sarvivalas aistii syöksyhampaallaan

Tiedetäänkö, mihin tarkoitukseen sarvivalas käyttää kierteistä syöksyhammastaan?

Tiedetäänkö, mihin tarkoitukseen sarvivalas käyttää kierteistä syöksyhammastaan?

Shutterstock

Sarvivalaan nimityksen selittävä hammas on ollut pitkään suuri kysymysmerkki. Sen tehtävästä on esitetty eri aikoina mitä moninaisimpia teorioita. Vasta hiljattain selvisi, että syöksy-hammas on erittäin herkkä aistin, jolla valas kerää tietoa ympäristöstään.

Lue myös: Voivatko valaat hotkaista ihmisen?

Kun yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston hammaslääketieteellisen tiedekunnan tutkijat analysoivat syöksyhampaita elektronimikroskoopilla, he saivat selville, että niiden pinnan ja sisäosan välillä risteilee suunnilleen kymmenen miljoonaa hermosyytä. Hermoyhteyksien ansiosta sarvivalas pystyy erottamaan mitättömimmätkin muutokset veden lämpötilassa, paineessa ja hiukkaspitoisuudessa.

Sarvivalas merenpohjassa

Sarvivalaan syöksyhammas voi olla 2–3 metriä pitkä.

© Shutterstock

Kyky erottaa hiukkasmäärien vaihtelu eri vesikerroksissa helpottaa sarvivalaan selviytymistä, sillä etenkin veden suolapitoisuus on merkittävä ympäristötekijä arktisilla merialueilla. Sarvivalaan uskotaan havaitsevan myös sellaisia hiukkasia, jotka liittyvät sen ravinnoksi käyttämiin kaloihin, nilviäisiin ja äyriäisiin.

Yhdysvaltalaistutkijat uskovat saaneensa vastauksen myös kysymykseen, miksi sarvi-valasurokset koskettelevat aika ajoin toisiaan syöksyhampaillaan. Aiemmin luultiin, että ne ottavat näin mittaa toisistaan, mutta on todennäköisempää, että kyse on vielä selvittämättömästä yksilöiden välisestä viestinnästä.

Missä sarvivalas elää?

Jos haluat nähdä sarvivalaan sarven luonnossa, sinun pitää suunnata toppatakki päällä Jäämerelle, missä veden lämpötila on lähellä jäätymispistettä.

Sarvivalas ei monien muiden valaslajien tavoin siirry talveksi lämpimämmille vesialueille, vaan se viettää koko elämänsä Jäämerellä Norjan, Kanadan, Grönlannin ja Venäjän rannikoilla.

Kartta sarvivalaan levinneisyydestä

Sininen: Sarvivalaita esiintyy usein
Viivoitettu: Sarvivalaita esiintyy harvoin

© Wikimedia/Doruk Salancı

Sarvivalaan hyytävä elinympäristö hankaloittaa sen tutkimista. Tutkijoiden työtä vaikeuttaa entisestään se, että talvella sarvivalaat viettävät kuukausia jään alla ja nousevat pintaan hengittämään vain muutaman kerran syvän sukelluksen jälkeen.

Sarvivalaat liikkuvat useimmiten pienissä 3–8 yksilön laumoissa. Usein laumassa on vain joko naaraita tai uroksia, joten naaraat ja urokset uivat vain harvoin yhdessä. Kun sarvivalaat siirtyvät talvisin jäiden mukana, ne kerääntyvät noin 20 valaan laumoiksi.

Lue myös: Valas on vaaratonta uintiseuraa

Sarvivalasparvi

Kuvassa on parvi sarvivalaita. Parvessa on sekä naaraita että uroksia Useimmiten syöksyhammas kasvaa uroksille.

© Shutterstock

Mitä sarvivalas syö?

Sarvivalas ei ole nirso. Sen ruokavalioon kuuluvat:

  • Ruijanpallas
  • Turska
  • Mustekalat
  • Katkaravut

Vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa tutkijat havaitsivat, että toisin kuin monet muut valaslajit, sarvivalaat syövät eniten talvella. Sarvivalaan ruokailutottumukset johtuvat luultavasti siitä, että se ei halua kilpailla muiden isokokoisten valaiden kanssa ravinnosta. Useimmat valaslajit syövät kesäisin enemmän, jotta ne selviävät paremmin talvesta.

Onko sarvivalas uhanalainen laji?

Sarvivalailla on useita luonnollisia vihollisia, kuten jääkarhu, miekkavalas ja mursu. Sarvivalaan pahin vihollinen on kuitenkin ihminen. WWF:n mukaan sarvivalas ei ole uhanalainen laji, ja järjestö arvioi, että sarvivalaita on yli 80 000.

Porauslautta lähellä sulavaa jäävuorta

Vaikka sarvivalas ei ole uhanalainen laji, Jäämerellä tapahtuva öljynporaus on yksi yleisimmistä sarvivalaiden kuolinsyistä.

© Shutterstock

Sarvivalaan ja monien muiden Jäämeressä elävien lajien tulevaisuutta varjostaa kuitenkin ilmastonmuutos. Yhden tutkimuksen mukaan ihmisen toiminnan lisääntyminen Arktiksen alueella aiheuttaa sen, että sarvivalaat ovat vaarassa törmätä aluksiin. Lisäksi niitä häiritsee öljynporauslauttojen melu.