Rannoille ajautuneet valaat ovat arvoitus
Valaiden ajautuminen rannalle on yksi eläintieteen suurimmista arvoituksista.
Vastausta kysymykseen, miksi terveet valasyksilöt uivat niin lähelle maata, että ne juuttuvat kiinni, ei tiedetä. Tutkijoita kummastuttaa myös se, että pinteestä pelastetut valaat voivat uusia epätoivoiselta vaikuttavan tekonsa useita kertoja.
Pehmeä hiekkapohja voi aiheuttaa valaiden ajautumisen rannalle
Osa tutkijoista uskoo rannikoiden ominaisuuksien vaikuttavan asiaan. Koska valaiden tiedetään suunnistavan kaikuluotauksen avulla, on mahdollista, että ne tekevät suunnistusvirheen joutuessaan alueelle, jolla rantahietikko heijastaa huonosti takaisin äänisignaaleja.
Tilastot tukevat tätä teoriaa: valaita ajautuu eniten pehmeille hiekkarannoille. Hyvä esimerkki seudusta, jolla havaitaan verrattain usein hiekkamatalikolle juuttuneita valaita, on Jyllannin länsirannikko Tanskassa.
Satoja pallopäävalaita ajautui rannalle Australiassa
Peräti 470 pallopäävalasta on ajautunut Tasmanian länsirannikolle. Vaikka tällä Australian saarella valaiden ajautuminen rannalle on melko tavallista, tutkijat yllättyivät yksilöiden määrästä, sillä se on suurin rekisteröity.
Viranomaiset löysivät maanantaina 21. syyskuuta ensin 270 rannalle ajautunutta valasta. Päivää myöhemmin helikopterista havaittiin vielä 200 valasta kymmenen kilometrin päässä edellisistä.
Tietojen mukaan monet valaista ovat jo kuolleet, muun muassa viimeksi löydetystä ryhmästä valtaosa on menehtynyt.
Laajoilla pelastustoimilla yritetään saada edelleen elossa olevat pallopäävalaat takaisin mereen, mutta siihen voi kulua päiviä. Tilannetta hankaloittaa se, että monet veteen autetuista valaista ovat ajautuneet uudestaan rannalle.
Sää on alueella sateinen ja kylmä, mikä voi auttaa valaita pysymään hengissä. Toisaalta sääolot voivat viivästyttää pelastustoimia.
Valaiden rantautuminen voi johtua kaikuluotaimesta
Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi Australiassa rannalle on ajautunut niin paljon pallopäävalaita. Muiden joukkorantautumisten syy on ehkä selvinnyt vuoden aikana.
Useissa maissa rannoille on ajautunut pohjoisenpullokuonovalaita, ja nyt hyväntekeväisyysjärjestö Zoological Society of Londonin tutkijat selvittävät, voisiko se johtua armeijan kaikuluotaimista.
Aiemmissa pohjoisenpullokuonovalaiden ruumiinavauksissa on selvinnyt, että valailla oli kudoksissaan typpikuplia, mikä viittaa siihen, että ne ovat kärsineet dekompressio- eli sukeltajantaudista..
Sukeltajantauti aiheuttaa kipuja ja halvaantumista, ja se on hengenvaarallinen sekä ihmisille että eläimille.
Pohjoisenpullokuonovalaat pystyvät sukeltamaan syvälle, mutta ne osaavat luonnostaan nousta ajoissa pintaan. Tämä suojamekanismi voi kuitenkin pettää, jos kaikuluotaimet häiritsevät valaita tai pelästyttävät ne.
Tällöin valaat nousevat syvyyksistä pintaan liian nopeasti. Sukeltajantauti häiritsee niiden suuntavaistoa, ja ne ajautuvat rannalle eivätkä enää pääse veteen.
Valaat ajautuvat rannalle uudestaan
Valaiden palaamista takaisin rannalle vapauttamisen jälkeen jotkut tutkijat selittävät sillä, että valaat reagoivat rantaan juuttuneiden lauman jäsenten hätähuutoihin.
Toiset taas ovat sitä mieltä, että kyse on eräänlaisesta suuntavaiston pettämisen aiheuttamasta hermoromahduksesta, kun taas jotkut ovat esittäneet syyksi kollektiivista itsemurhaa. Tyhjentävää selitystä ei ole, mutta ilmiötä selittää luultavasti kaksi tai useampi mainituista tekijöistä.
