Valaat

ryhävalas

Valaat ovat merten jättiläisiä

Maailman suurin valas on sinivalas, joka on myös maapallon kaikkien aikojen toiseksi suurin eläin. Sinivalasta suurempi on ollut vain iktyosaurus, joka eli 240 miljoonaa vuotta sitten. Sinivalasnaaras on yleensä suurempi kuin sinivalasuros, ja se voi kasvaa 33–34 metriä pitkäksi ja painaa jopa 180 tonnia. Maailmassa on monta erilaista valaslajia, joita elää eri puolilla maailmaa. Norjassa Lofooteilla yleisin valas on miekkavalas, kun taas Islannissa silmiin osuu todennäköisimmin lahtivalas. Tanskassa voi olla onni nähdä pieni valas nimeltä pyöriäinen, ja arktisilla vesillä vastaan voi tulla maitovalas. Suuret valaat, kuten ryhävalas ja sinivalas, viihtyvät parhaiten esimerkiksi Kalifornian, Etelä-Afrikan ja Uuden-Seelannin vesillä.

sinivalas

Valaat jaetaan kahteen alalahkoon, jotka ovat hetulavalaat ja hammasvalaat. Hetulavalaat käsittää 11 valaslajia, kuten sinivalaat ja ryhävalaat. Hetulavalaat eivät omista hampaita vaan hetuloita, mistä nimi juontuu. Hetulat koostuvat sadoista samansuuntaisista sarveislevyistä, ja niillä valaat siivilöivät merivedestä pikkukaloja ja äyriäisiä. Toisin kuin hetulavalaat, hammasvalaat käsittää peräti 70 valaslajia, kuten sarvivalaat, kaskelotit ja miekkavalaat.

Miekkavalas saalistaa korvahylkeitä.

Eri valaslajit syövät hyvin erilaista ravintoa. Hetulavalaat syövät krilliä ja pieniä parvikaloja, kun taas hammasvalaat käyttävät ravintonaan isompia kaloja ja mustekaloja. Miekkavalaat ovat laajentaneet ruokavaliotaan, ja niille maistuvat muun muassa hylkeet, hait, merilehmät ja merilinnut. Suurin hammasvalas, kaskelotti, pitäytyy sen sijaan kaloissa ja mustekaloissa.

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!