Norsukala ja muita outoja mereneläviä

Norsukala on biologien suosikki monesta syystä. Sillä on isommat aivot kuin ihmisellä – suhteutettuna koko ruumiinpainoon. Se kuluttaa aikaansa leikkien, ja se on helposti suostuteltavissa erilaisiin tehtäviin, jos palkkio on sille mieluinen.

Lisää outoja merieläimiä

Pallosimput (Psychrolutes marcidus): Kala muistuttaa hyytelökasaa, sillä ei juuri ole lihaksia eikä luita.

Putkimadot (Lamellibranchia luymesi): Putkimadot voivat elää jopa 250 vuotta. Madolla ei ole suuta, suolta eikä peräaukkoa. Mato saa ravintonsa sen "juuressa" viihtyvistä bakteereista, jotka puolestaan elävät rikkivedyllä.

Kaskelotti (Physeter macrocephalus): Muhkea kaskelotti on todellinen suursyömäri. Maailman kaskelotit syövät yhteensä enemmän kalaa kuin ihmiset pyytävät.

Valaansyöjämadot (Osedax spp.): Osedax-suvun madot käyttävät ravinnokseen kuolleiden valaiden luita. Valaansyöjämadoilla on kasvimaisia piirteitä, sillä 5–7 sentin pituisilla putkimaisilla madoilla on juuren kaltaisia ulokkeita, jotka tunkeutuvat valaan luihin. Madot saavat ravintonsa juurissa olevien bakteerien avulla. Bakteerit hajottavat valaan luuytimen rasvoja ja öljyjä madon ravinnoksi sopivaan muotoon.

Loistavat mustekalat (Euprymna scolopes): Euprymna scolopes -mustekalan vatsassa asustelee bakteeri, joka tuottaa sinertävää valoa. Kun bakteerien sininen hehku sulautuu kuunvaloon, mustekalat ovat suojassa, sillä ne muuttuvat näkymättömiksi. Mustekala voi säädellä valon voimakkuutta kuutamon mukaan.

Kitakalat ja lohikäärmekalat (Malacosteus niger ja Melanostomias bartonbeani): Lohikäärmekala valaisee merten syvyyksiä punaisella valolla, jotta se voi saalistaa paremmin. Sen saaliit ja viholliset eivät havaitse punaista valoa, joten kala itse on suojassa.