Kaksi kertaa Pariisin kokoinen pesimäalue
Weddellinmeren kalayhdyskunta ulottuu 240 neliökilometrin laajuudelle, ja pesiä siellä on noin 25 senttimetrin välein. Alueen koko vastaa kaksi kertaa Pariisin laajuutta.
Jääkalan pesien halkaisija on noin 75 senttimetriä, ja kussakin pesässä on jopa 2 100 munaa. Suurinta osaa pesistä suojelee yksi täysikasvuinen jääkala, joka pysyttelee sen yläpuolella.
Kyseessä ei ole siten vain suurin pesivien jääkalojen yhdyskunta vaan myös kaikkien aikojen suurin tieteen tuntema pesivien kalojen yhdyskunta.
Yhdyskunta voi aiheuttaa lämpötilannousun
Tutkijat olettavat, että merenpohjan ilmiö, jota he alun perin olivat tutkimassa, voi johtua valtavasta pesivien kalojen keskittymästä.
Alkuperäinen tutkimuskohde oli kumpuamiseksi kutsuttu ilmiö, ja sitä esiintyy, kun tiheää ravinteikasta pohjavettä nousee pintaan.
Tämä johtaa luonnostaan lämpötilan kohoamiseen pohjan tuntumassa ja eläinplanktonin määrän lisääntymiseen pinnalla, minne vastakuoriutuneet kalanpoikaset nousevat syömään ja kasvamaan ennen kuin ne palaavat takaisin puolen kilometrin syvyyteen.
Meribiologit osasivat siten odottaa pohjassa olevan kalanpesiä, mutta valtava määrä oli heille yllätys.
Kamerat seuraavat kuoriutumista
Alueella on niin paljon kaloja ja kalanmunia, että lajin muodostaman biomassan suuruudeksi arvioidaan yli 60 000 tonnia. Yhdyskunta kuuluu ainutlaatuiseen ekosysteemiin ja palvelee todennäköisesti weddellinhylkeen ravintona.
Tutkijat pitävät historiallista löytöä yhtenä perusteena eteläisten merialueiden rauhoittamiselle. He jättivät yhdyskuntaan kaksi kameraa, jotta lajin käyttäytymisestä saadaan lisää tietoa. Samalla päästään näkemään, mitä tapahtuu, kun munat kuoriutuvat.