Meren pinnan alla pulistaan paljon enemmän kuin voimme aavistaakaan.
Sen osoittaa uusi tutkimus, joka on tehty New Yorkissa Cornellin yliopistossa ja jossa on havaittu, että valtaosa maapallon kaloista osaa ilmeisesti viestiä keskenään äänten avulla.
Jotkin kalalajit ovat tehneet sitä ilmeisesti jo yli 155 miljoonaa vuotta.
VIDEO: Kuuntele, miten merikadettikala mörisee
Kaksi kolmasosaa eväkkäistä pulisee
Tutkijat ovat pitkään tienneet, että jotkin kalalajit, kuten merikadettikalat, osaavat tuottaa ääniä. Se on kuitenkin aivan uutta tietoa, että valtaosa kaikista kaloista pystyy jonkinlaiseen akustiseen viestintään.
Uudessa tutkimuksessa keskityttiin viuhkaeväisiin kaloihin, joihin kuuluu noin 99 prosenttia maailman kalalajeista.
Tutkijat tulivat siihen tulokseen, että kaksi kolmasosaa viuhkaeväisistä pystyy tuottamaan ääniä. Aiemmin luultiin, että määrä on vain viidesosa.
Perehtymällä kalojen sukupuuhun saatiin selville, että kyky tuottaa ääniä on kehittynyt kaloille miljoonien vuosien aikana ainakin 33 kertaa. Tutkijoiden mukaan tämä todistaa, että kyse on merieläimille tärkeästä ominaisuudesta.
VIDEO: Holocentrus rufus -oravakalan narskutus
Kalat puhuvat seksistä
Uuden tutkimuksen päätelmät on tehty käymällä läpi aiempia vedenalaistallenteita, kuvauksia kalojen anatomiasta ja vanhempia tieteellisiä tutkimuksia.
Aineiston perusteella tutkijat ovat voineet osoittaa, mitä fyysisiä ominaisuuksia viuhkaeväisillä pitää olla, jotta ne pystyvät tuottamaan ääniä – vaikkei niillä ole minkäänlaisia äänihuulia.
Tärkeimpiin apuvälineisiin näyttävät kuuluvan uimarakkoa ympäröivät sileät lihakset, jotka voivat supistua nopeasti. Uimarakon ja kahden vatsaontelon yläosan rauhasen pääasiallinen tehtävä on varmistaa, että kala ei vajoa pohjaan.
Uimarakot ovat kaasutäytteisiä palloja, jotka sijaitsevat kalan vatsaontelon yläosassa ja auttavat kalaa säätelemään uimasyvyyttään vedessä. Uimarakkoa ympäröivät lihakset ovat osoittautuneet ratkaiseviksi äänten tuottamiselle. Kuvassa on kolme uimarakkoa.
Toinen tärkeä apuväline ovat hampaat, joita jotkin lajit narskuttavat yhteen viestiessään muiden kanssa.
Tutkijoilla on myös käsitys keskustelujen aiheista: ne eivät poikkea ihmisen omista lempiaiheista eli ruoasta, seksistä ja alueiden hallinnasta.