Mikä kala on nopein?

Kalojen joukkoon kuuluu tosiaan hyvin ripeäliikkeisiä lajeja. Yksimielisyyttä nopeimmasta kalasta ei ole saavutettu, mutta ainakin tonnikalan on mitattu uivan 75 kilometrin tuntinopeudella. Joskus nopeimmaksi kalaksi on mainittu purjekala, mutta se on nopeimmillaan hypätessään, ei uidessaan.

Kala etenee vedessä luomalla eviään tai koko ruumistaan liikuttamalla taaksepäin suuntautuvan paineen. Useimmat kalat käyttävät tähän kyljissään olevia uimalihaksia. Niitä supistamalla ja rentouttamalla kala synnyttää aaltomaisen liikkeen, joka etenee päästä kohti pyrstöä. Mitä enemmän lihaksissa on voimaa, sitä tiheämmin aaltoliike toistuu ja sitä nopeammin kala ui.

Joillakin kaloilla, kuten ankeriailla, aaltoliikkeet ovat suuria, mikä tekee uimisesta hidasta. Sen sijaan esimerkiksi nopealiikkeisellä sillillä aallot ovat pieniä eturuumiissa ja kasvavat sitten pyrstöä kohti. Tosi nopeat lajit, kuten miekkakalat, keskittävät aaltoliikkeet vain takaruumiiseen. Kun ne uivat oikein rivakasti, aaltoliikettä tapahtuu lähes pelkästään pyrstön tyvessä ja pyrstöevissä.

Ripeän uimarin ruumiinrakenne

Tonnikalan anatomia on mukautunut nopeaan uimiseen. Sillä on paljon lihasvoimaa, ja virtaviivainen ruumiinrakenne vähentää veden vastusta.

• Virtaviivainen ja jäykkä ruumis vähentää veden vastusta.

• Kylkievät painuvat lähelle ruumista, mikä vähentää veden vastusta.

• Korkea purjemainen pyrstöevä vähentää veden pyörteilyä.

• Ohut pyrstön tyvi vähentää veden vastusta, kun pyrstöevä liikkuu sivusuunnassa.

• Valkoiset lihassyyt antavat vauhtia nopeisiin pyrähdyksiin.