Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Valkohai avaa kitansa.

Valkohai – tutustu maailman vaarallisimpaan haihin

Valkohai on huipputehokas peto, joka on kehittynyt miljoonien vuosien evoluution aikana. Liikakalastus ja saasteet uhkaavat valkohain olemassaoloa, millä voi olla kohtalokkaita seurauksia merien ekosysteemille.

Shutterstock

Valkohaita uhkaavat saastuminen ja kalastus

Valkohai on yksi luonnon pelottavimmista olennoista – eikä syyttä: 300 veitsenterävää hammasta, hajuaisti, joka erottaa veren kahden kilometrin etäisyydeltä, ja jopa kahden tonnin paino tekevät valkohaista synnynnäisen tappajan.

Valkohain kannattaisi kuitenkin pelätä ihmistä enemmän kuin me pelkäämme sitä. Liikakalastus, elinalueiden häviäminen ja muoviroskan lisääntyminen merissä ovat nimittäin saaneet valkohain kannan kutistumaan.

Haiden lukumäärän lasku on huolestuttavaa, koska se paljastaa, että myös rannikoiden ekosysteemien tila on huono.
Eläinlääkäri Chris Brown Australian haikannan kutistumisesta

Valkohaiden lukumäärä Australian aluevesillä on pienentynyt kokonaiset 92 prosenttia 1960-luvulta nykypäivään. Tilanne ei näytä paremmalta Etelä-Afrikassa, missä tammikuussa 2020 nähtiin ensimmäinen valkohai yli 20 kuukauteen.

Yhdysvalloissa valkohaiden kanta on elpynyt sen jälkeen, kun vuonna 1997 haiden kalastaminen kiellettiin lailla. Silti valkohain status IUCN:n uhanalaisten lajien listalla on edelleen "vaarantunut".

Valkohain vaarantuneisuus merkitsee, että sillä on "suuri uhka hävitä luonnosta keskipitkällä aikavälillä”. Jos näin käy, kyse ei ole katastrofista ainoastaan valkohaille itselleen.

Kuollut valkohai

Ihminen on yksi suurimmista uhkatekijöistä valkohaille.

© Shutterstock

Valkohai on ravintoketjun huipulla, ja se huolehtii tasapainon ylläpitämisestä merien hauraassa ja jatkuvasti uusia haasteita kohtaavassa ekosysteemissä. Valkohaikannan selkeää kutistumista Australiassa tutkinut eläinlääkäri Chris Brown kiteyttää asian seuraavasti:

“Hailla on tärkeä rooli ekosysteemissä raadonsyöjänä ja petona, ja sen olemassaolo on merkki terveestä ekosysteemistä. Haiden lukumäärän lasku on huolestuttavaa, koska se paljastaa, että myös rannikoiden ekosysteemien tila on huono.”

Valkohai näyttää hampaat.
© Shutterstock

Valkohain hampaat on kuin luotu tappamaan

Valkohain hampaat ovat terävät ja sahalaitaiset, ja eläimen on helppoa repiä niillä liha irti luista. Jos valkohailta irtoaa hammas taistelun tiimellyksessä, sillä on uusia hampaita tilalle lähes rajaton varasto.

Valkohailla on aina valmiina viisi riviä hampaita, eli sillä on kerralla suussaan satoja hampaita. Arvioidaan, että elämänsä aikana valkohailla on noin 20 000 hammasta.

Valkohain hampaiden pituus voi olla 7 senttiä, ja hampaista suurimmat sijaitsevat yläleuassa.

Vaikka 7 senttiä on paljon, ne eivät ole mitään verrattuna niihin, joita kaikkien aikojen suurimmalla hailla oli kidassaan. Esihistoriallisella Megalodon-jättiläishailla oli jopa 18 sentin mittaiset hampaat.

Valkohai hallitsee maailman meriä

Haita on ollut maailman merissä yli 400 miljoonaa vuotta, ja ne kehittyivät kauan ennen kuin dinosauruksia alkoi vaeltaa maan päällä. Valkohain, tieteelliseltä nimeltään Carcharodon carchariaksen, arvioidaan ilmaantuneen Tyyneenmereen kuusi miljoonaa vuotta sitten.

Nykyisin valkohai viihtyy kaikkialla merissä, joiden lämpötila on 12–14 astetta. Valkohai suosii etenkin Etelä-Afrikan, Australian ja Yhdysvaltojen merialueita, mutta saattaa joskus eksyä pelottelemaan pohjoisenkin väkeä.

Viime vuosina isoja valkohaiyksilöitä on havaittu uivan myös Skotlannin ja Englannin etelärannikon edustalla. Merien lämpötilan kohotessa ilmastonmuutoksen seurauksena valkohait voivat hyvinkin ilmaantua myös Skandinavian rannikoille.

Näin valkohai saalistaa

1 / 3
123
Valkohai käyttää saalistaessaan useita aisteja.

Valkohain aistinelimet ovat hioutuneet huippuunsa miljoonien vuosien aikana. Valkohailla on äärimmäisen hyvin kehittynyt hajuaisti ja kaksi lisäaistia, jotka tekevät siitä äärimmäisen tehokkaan saalistajan.

© Ken Ikeda Madsen

Kuinka suuri on maailman suurin valkohai?

Valkohai on suurin nykyään elävä hailaji. Se kasvaa usein 4–5 metriä pitkäksi ja painaa tavallisesti 700–1 800 kiloa. Osa valkohaiyksilöistä on tätäkin isompia.

Vuonna 2019 ryhmä sukeltajia törmäsi 2,5 tonnin painoiseen valkohaihin, jolla oli kuonosta pyrstönpäähän mittaa 6,5 metriä. Se on kaikkien aikojen suurin dokumentoitu hai.

Deep Blue, joksi valkohai nimettiin, on arviolta 50-vuotias, ja tutkijat arvelevat, että valkohait saattavat elää jopa 70-vuotiaiksi.

VIDEO: Katso, miltä näyttää maailman suurin valkohai

Deep Blue -valkohai nähtiin viimeksi Havaijilla vuonna 2019, ja se on yksi suurimmista valkohaista, jonka tutkijat ovat koskaan nähneet. Deep Blue on nähty useita kertoja. Vuonna 2017 valkohai näytti olevan tiineenä.

Valkohai on syypää useimpiin haihyökkäyksiin

Hain selkäevän näkeminen veden pinnalla saa useimpien uimareiden selkäpiissä menemään kylmiä väreitä. Ja kohtaaminen valkohain kanssa voi ollakin ihmiselle kohtalokas.

Vuonna 2019 Kansainvälisen haihyökkäysrekisterin (ISAF) mukaan maailmassa tapahtui 140 haihyökkäystä.

Yleensä arvellaan, että valkohai on osallisena vajaassa 50 prosentissa haihyökkäyksistä. Siksi sillä on maailman vaarallisimman hain maine.

KATSAUS: Rekisteröidyt haihyökkäykset vuosina 1958–2016

Haihyökkäykset maailmassa

Ajanjakson aikana on rekisteröity kaikkiaan 2 474 haihyökkäystä, joista hieman yli puolet on sattunut Yhdysvalloissa. Arvioidaan, että noin puolet kaikista haihyökkäyksistä tekee valkohai. Niistä 439 tapauksessa uhri on kuollut.

© Sharkspotters.org

Valkohai ei tapa uimareita siksi, että se olisi päässyt ihmislihan makuun. Valkohain näkö on huono, ja kun ihminen joutuu valkohain uhriksi, se johtuu usein siitä, että hai on erehtynyt pitämään ihmistä jonain muuna saaliseläimenä.

Drone varoittaa surfaajia valkohaista

Ammattilaissurffaaja Matt Wilkinson oli etsimässä täydellistä aaltoa Sharpes Beachin edustalla Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa Australiassa, kun hän joutui kosketuksiin valkohain kanssa. 1,5-metrinen valkohai ui hänen taakseen ja alkoi tutkia lainelaudalta esiin pistäviä jalkoja.

Onneksi valkohai ei puraissut – ja samalla hetkellä Wilkinson sai varoituksen yläpuolellaan lentävältä hengenpelastusdronelta: "Lähellä on vaarallinen hai, Palatkaa takaisin rantaan.” Rannalla järkyttynyt surffaaja pääsi näkemään otokset, joiden vuoksi dronen ohjaaja oli varoittanut häntä. Myös 34 muulla Uuden Etelä-Walesin rannalla annetaan joka vuosi satoja haivaroituksia.

Dronet ovat osa lähes viiden miljoonan euron hintaista haipuolustusjärjestelmää, johon sisältyy myös gps-poijuja haiansoineen ja kuunteluasemia, jotka rekisteröivät erityisen vaaralliseksi todettujen ja merkittyjen haiden, kuten valkohaiden, signaaleja. Tiedot kerätään SharkSmart-sovellukseen, joka lähettää surffaajille ja uimareille ajantasaisia varoituksia juuri siltä rannikkokaistaleelta, jolla he oleskelevat.

Kun Australiassa tutkittiin 40 nuoren valkohaiyksilön sulattamien aterioiden koostumus, selvisi, että valkohain ravinto koostuu 32-prosenttisesti meren keskikerrosten kaloista, kuten arripista. 17 prosenttia kalasta on merenpohjasta eli muun muassa taivaantähystäjiä ja viisi prosenttia riuttakaloja. Loppu ravinto koostuu mustekaloista, muista hailajeista ja tunnistamattomista kalalajseista.

Olipa saalis mikä hyvänsä, valkohai paikantaa sen hajuaistillaan ja muilla tarkoilla aisteillaan.

Valkohai voi esimerkiksi haistaa pisaran verta 10 miljardin vesipisaran joukosta, joka vastaa noin 100 litran vetoista uima-allasta. Eivätkä valkohain ainutlaatuiset ominaisuudet pääty tähän.

Valkohain leuat eivät ole kiinni kallossa. Ne kiinnittyvät kallon alaosaan rustolla, joka toimii kuin sarana. Kun valkohai hyökkää, ”sarana” työntää leukoja eteenpäin ja valkohai voi haukata tavallista isomman suullisen.

Valkohain dna torjuu syöpää

Vuonna 2019 valmistunut valkohain koko perimän eli genomin kartoitus paljasti, että valkohailla on 67 ainutlaatuista geeniä, jotka auttavat tekemään genomista vakaamman. Ne myös suojelevat valkohain dna:ta vaurioilta, jotka voivat johtaa syöpäsolujen syntymiseen.

Valkohai on siksi yksi selkärankaislajeista, joilla esiinty erittäin harvoin syöpää.

Nyt tutkijat toivovat, että valkohain geenien kartoitus voisi auttaa kehittämään geeniterapioita, joissa potilaiden geeneihin ujutettaisiin tiettyjä hain geenivariantteja jäljitteleviä ja syövältä tehokkaasti suojaavia mutaatoita.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota