Tutkijat löysivät uuden esihistoriallisen hirviöhailajin
Painajaismaisella esihistoriallisella Megalodon-hailla oli vielä ilkeämpi serkku. Näin päättelee kansainvälinen tutkijaryhmä eri puolilta maailmaa löydettyjen kammohampaiden perusteella.
Vedenalainen höyryveturi, jolla oli suun täydeltä teurastajanveitsiä, partioi ympäri maailman valtameriä tuoreen saaliin perässä.
Kaikkien aikojen suurinta hailajia, esihistoriallista Megalodonia, pidetään usein kaikkein kammottavimpana merenelävänä.
Nyt muun muassa chicagolaisen DePaul-yliopiston tutkijoista koostunut kansainvälinen ryhmä on löytänyt Megalodonille toistaiseksi tuntemattoman sukulaislajin, jonka purukalusto oli vertaansa vailla.
Hampaita eri puolilta maailmaa
Esihistoriallisia hampaita löytyi Kaliforniasta, Pohjois-Carolinasta, Perusta ja Japanista. Kuva: Kenshu Shimada.
Hampaita löytyi neljästä paikasta eri puolilta maailmaa, ja tutkijoiden mukaan ne kuuluivat muinaishailajille nimeltä Megalolamna paradoxodon.
Suurin hammas oli 4,5 senttimetriä pitkä, ja tutkijat päättelivät sen perusteella koko hain pituudeksi 3,7–7,2 metriä.
Syntynyt tappamaan
10 nopeaa faktaa Megalodonista
Vaikka vasta löydetty muinaislaji olikin paljon pienempi kuin pelätty Megalodon, jonka sanotaan painaneen 18 urosnorsun verran, tutkijat ovat melko varmoja siitä, että Megalodon olisi kiertänyt M. paradoxodonin kaukaa 20 miljoonaa vuotta sitten, kun ne elelivät samoissa vesissä.
Historical Biology -tiedejulkaisun artikkelissa tutkijat kuvailevat, että hain etuhampaat sopivat täydellisesti saaliin repimiseen ja takahampaat lihan leikkaamiseen.
Ravintonaan hammashirmu käytti keskisuuria kaloja ja muita hailajeja.
