Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Megalodon - maailman suurin hai

Megalodon - maailman suurin hai

Megalodon on suurin hailaji, joka on koskaan elänyt maailman merissä. Se painoi yhtä paljon kuin 18 aikuista urosnorsua, ja sillä oli kidassaan valtavia sahalaitaisia hampaita viidessä rivissä. Jos siltä sattui irtoamaan hammas, kun se raateli saalistaan, leuassa oli heti uusia valmiita täyttämään irronneen jättämä aukko.

Megalodon oli merten kauhu

Jättiläinen, jolla oli suu täynnä valtavia veitsenteräviä hampaita ja joka kiersi meriä jatkuvasti etsimässä uutta saalista.

Näin on kuvailtu maailman suurinta haita, megalodonia eli suurihammashaita. Jättiläishain on arveltu kasvaneen jopa 18-metriseksi ja 50 tonnin painoiseksi. Sillä oli siis massaa yhtä paljon kuin 18 täysikasvuisella urosnorsulla.

Nimensä mukaisesti sillä oli kolme metriä leveässä kidassaan satoja isoja veitsenteräviä hampaita, joilla se silpoi saaliinsa.

Megalodonin suu

Megalodonin suu oli monta metriä leveä ja korkea. Suurimman arvion mukaan avatun kidan korkeus oli 2,7 metriä ja leveys 3,4 metriä.

Megalodonilla oli massiiviset hampaat

Koska haiden tukiranka on rustoa eikä luuta, megalodonista on säilynyt vain vähän fossiileja. Eri puolilta maailmaa on kuitenkin löydetty selkänikamia ja hampaita. Erityisesti hampaat antavat osviittaa megalodonin koosta ja ruokavaliosta.

Megalodonin kidassa oli tutkijoiden laskelman mukaan 276 hammasta, joilla oli pituutta 18 senttiä. Hampaita oli sekä ylä- että alaleuassa viidessä rivissä. Jos siis saalis sattui rimpuilemaan niin, että yksi hammas irtosi, sen tilalle siirtyi uusi.

Megalodonilla oli hampaita viidessä rivissä

Megalodon raateli saaliinsa terävillä hampailla, joita oli viidessä rivissä.

Megalodonin terävät, sahalaitaiset hampaat olivat omiaan saaliin lihan irrottamiseen luista. Vaikka megalodin kita oli kolme metriä leveä, se ei ylenkatsonut pieniäkään saaliita.

Fossiileissa olevista hampaan jäljistä on päätelty, että megalodon mieluiten jahtasi itseään pienempiä saaliseläimiä, kuten kilpikonnia, hylkeitä ja pieniä hetulavalaita.

Ruokavalio oli samankaltainen kuin nykyisellä valkohailla. Sekin suosii pieniä suupaloja.

Megalodonin hammas

Tämän hampaan pituus on vähän yli 15 senttiä. Se ei siis ole megalodonin suurimpia hampaita.

Vaikka megalodonin saaliit olivat pieniä, niiden kokonaismäärä oli suuri. Tutkijoiden mukaan megalodon söi päivässä noin 1 100 kiloa lihaa.

Megalodonin ei tarvinnut miettiä, mihin sen hampaat pystyvät. Sen leukojen puristus vastasi 18:aa tonnia, eli sen puruvoima oli viisinkertainen esimerkiksi Tyrannosaurus rexiin verrattuna. Se pystyi siis syömään lähes minkä saaliin tahansa.

Megalodon koko
© Oliver E. Demuth

Tältä Megalodon näytti

Megalodonia kuvataan usein suureksi valkohaiksi. Tutkimusten mukaan maailman suurimmalla hailla oli kuitenkin omat erityispiirteensä. .

Nykyisin elävien hailajien ruumiinrakenteen perusteella Bristolin yliopiston tutkijat ovat laskeneet megalodonin mittasuhteet.

  • Leveä pää antoi megalodonille huiman puruvoiman

    Suuret hampaat kertovat siitä, että megalodonilla oli voimakkaat leuat ja siten myös voimakkaat leukalihakset. Megalodonilla oli siksi esimerkiksi valkohaita lyhyempi ja leveämpi pää.

    Tutkijat arvioivat, että megalodonin pään pituus oli noin 4,65 metriä.

  • Selkäevä tasapainotti megalodonia

    Megalodonilla oli kapea ja kaareva selkäevä, joka tasapainotti sen menoa lyhyillä nopeilla uintipyräyksillä ja pitkillä uintimatkoilla. Tutkijoiden mukaan megalodonin selkäevä oli 1,62 metriä korkea eli noin ihmisen korkuinen.

  • Korkea pyrstö loi megalodonille työntövoimaa

    Kuten muilla hailajeilla myös megalodonilla pyrsöevän ylempi haara oli isompi kuin alempi. Tämä vinopyrstö on tyypillinen kaloille, jotka käyttävät pyrstöä vain työntövoiman luomiseen.

    Megalodonin pyrstön pituus oli noin 3,85 metriä.

Epäselvyyttä sukupuuton syistä

Megalodon ilmestyi maailman meriin 20 miljoonaa vuotta sitten. Vielä jokin aika sitten tutkijoiden keskuudessa oli laaja yhteisymmärrys siitä, että suurihammashai kuoli sukupuuttoon noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten.

Vuonna 2018 kävi kuitenkin ilmi, että megalodonin taru päättyi jo miljoona vuotta aikaisemmin. Uusi tutkimus osoitti, että kaikki megalonin fossiilit, jotka oli ajoitettu nuoremmiksi kuin 3,6 miljoonaa vuotta, oli joko ajoitettu väärin tai ne eivät olleet megalodonin jäännöksiä.

Epäselvää on sekin, miksi megalodon katosi Maan päältä. Tutkimukset sukupuuton syistä ovat tuottaneet hyvin erilaisia teorioita.

Supernova toi meriin joukkotuhon

Pitkään oli vallalla teoria, jonka mukaan megalodonin ja monien muiden muinaisten merieläimien sukupuuton aiheutti lähellä Aurinkokuntaa tapahtunut tähden supernovaräjähdys, joka levitti Maahan syöpää aiheuttavaa kosmista säteilyä.

Tällainen supernovaräjähdys tapahtui noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten. Tuoreen tiedon mukaan megalodon kuitenkin hävisi meristä jo 3,6 miljoonaa vuotta sitten.

Kylmä meri vei saaliit

Tuoreemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että tuhon syynä on ollut meriveden lämpötilan lasku.

Tutkimalla megalodonin hammasfossiilien hiili- ja happi-isotooppeja on voitu päätellä, että sen ruumiinlämpö on ollut 35-40 astetta. Niin korkea lämpötilan ylläpitämiseksi sen on täytynyt suosia lämpimiä seutuja. Myös sen aineenvaihdunta on ollut vilkas, mikä edellyttää sitä, että ruokaa on pitänyt olla saatavilla säännöllisesti.

Näiden tarpeiden tyydyttäminen tuli hankalaksi, kun ilmasto alkoi viiletä.

Kun meret alkoivat muuttua viileämmiksi, megalodon ei enää tullut toimeen tietyillä merialueilla. Monet sen saaliseläimistä kuitenkin sopeutuivat uusiin viileämpiin oloihin ja jäivät vanhoille esiintymisalueilleen.

Muun muassa monet pienet hetulavalaat alkoivat kehittyä suuremmiksi. Näin osa saaliista vähitellen poistui megalodonin saatavilta.

Valkohai syrjäytti megalodonin

Tuore tutkimus viittaa siihen, että lopullisen kuoliniskun megalodonille antoi valkohai.

Megalodon ja valkohai suosivat samoja saaliseläimiä, ja niiden välille on voinut syntyä kilpailua.

Error in rendering text item widget:

            Valkohai eli tieteelliseltä nimeltään *Carcharodon carcharias* kehittyi nykytiedon mukaan Tyynessämeressä kuusi miljoonaa vuotta sitten. Kaksi miljoonaa vuotta myöhemmin se alkoi levittäytyä muihin valtameriin megalodonin esiintymisalueille. 

Valkohain esiintymisalueen laajeneminen osuu siis samoihin aikoihin, jolloin megalodon katosi eli 3,6 miljoonaa vuotta sitten. 

Tutkijat arvelevatkin, että valkohai ja megalodon kilpailivat samoista saalistusalueista ja saaliseläimistä ja kilpailu päättyi valkohain voittoon. Pienikokoisempana ja ketterämpänä valkohai oli tehokkaampi saalistaja kuin megalodon.  

### Lastentarhat tekivät megalodonista haavoittuvaisen
Toisen teorian mukaan ulkoiset tekijät, kuten ilmasto, tuhosivat alueet, joilla megalodonit kasvattivat poikasiaan. 

[Tutkijat löysivät vuonna 2010](https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0010552 {"target":"_blank","rel":"follow"}) ensimmäiset todisteet siitä, että megalodon monien nykyisin elävien haiden tavoin kasvatti poikasiaan vedenalaisissa lastentarhoissa. Panaman vesiltä löydettiin runsaasti megalodonien hampaita. Hampaista suurin osa oli nuorten ja vastasyntyneiden yksilöiden, joiden vartalon pituus oli ollut 4–11 metriä. 

Sittemmin tutkijat ovat [löytäneet vastaavia paikkoja](https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsbl.2020.0746 {"target":"_blank","rel":"follow”}) eri puolilta maailmaa. Löydöt viittaavat siihen, että megalodon suojeli jälkeläisiään tietyillä alueilla monen vuoden ajan. Megalodon oli täysikasvuinen vasta 25-vuotiaana, joten lastentarhoilla oli luultavasti suuri merkitys lajin säilymisen kannalta. 

Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutokset ovat saattaneet tuhota nämä alueet, mikä sitten johti megalodonin katoamiseen.
        
Megalodonin sukulainen Megalolamna paradoxodon

Tutkijat löysivät megalodonin serkun

Vuonna 2016 kansainvälinen tutkijaryhmä sai selville, että megalodonilla oli seuraa jo ennen valkohain yleistymistä. Pohjois- ja Etelä-Amerikasta ja Aasiasta löydetyt hammasfossiilit osoittavat, että megalodonilla oli sukulainen. Se on saanut nimen Megalolamna paradoxodon.

Megalolamna oli paljon pienempi kuin megalodon: se kasvoi vain 3–7 metrin pituiseksi. Koko ei kuitenkaan merkitse kaikkea.

Myös megalolamnan hampaat olivat megalodoniin verrattuna pienet. Sen suurimmat etuhampaat olivat vain 4,5-senttiset. Ne olivat kuitenkin täydellisesti sopeutuneet saaliin repimiseen, ja takahampaat leikkasivat lihan kappaleet sopiviksi suupaloiksi.

Näin megalodon eroaa valkohaista

Nykyinen valkohai kuuluu sillihaiden (Lamnidae) heimoon ja samaan Carcharodon-sukuun, johon myös megalodon aikaisemmin luettiin. Tästä juontuu megalodonin tieteellinen nimi Carcharodon megalodon, jota edelleen usein käytetään.

Valkohain ja megalodonin sijoittaminen samaan sukuun perustui niiden hampaiden tutkimuksiin, jotka nykytiedon mukaan ovat olleet liian pintapuoliset. Nykyään tutkijat ovat pitkälti yhtä mieltä siitä, että megalodon kuuluu oikeasti Otodontidae-heimoon ja Carcharocles-sukuun.

Megalodon oli myös hieman erinäköinen kuin valkohai. Tutkijoiden mukaan megalodonilla oli lyhyempi kuono, litteämpi leuka ja isommat rintaevät kuin valkohailla.

Suurin näkyvä ero valkohain ja megalodonin välillä oli kuitenkin niiden koko.

Megalodon kasvoi 10–18 metrin pituiseksi ja painoi 30–50 tonnia. Valkohain pituus on 5–6 metriä, ja se voi painaa kolme tonnia.

Megalodonin ja valkohain ero

Lajinsa pienimpiinkin kuulunut megalodon oli paljon isompi kuin suurin valkohai.

© Lasse Alexander Lund-Andersen

Megalodonilla oli samanlaiset terävät sahalaitaiset hampaat kuin valkohailla.

Tosin megalodonin hampaat olivat enimmillään 18-senttisiä, kun taas suurimmat löydetyt valkohain hampaat ovat olleet ”vain” 7,6 senttiä pitkiä.

Megalodonin hammas ja valkohain hammas

Tässä vertailussa megalodonin hammas ja valkohain hammas.

Voiko megalodoneja elää edelleen?

Megalodon on kiehtonut monia viihteen tekijöitä, ja pari vuotta sitten sai ensi-iltansa tieteiselokuva, jossa megalodon kylvää kauhua nykyajassa.

Tutkijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että jos megalodonin kokoinen peto yhä eläisi maailman merissä, se oltaisiin jo havaittu.

Vaikka suurin osa maailman merien merien syvyyksistä on yhä tutkimatta, megalodonin olemassaolon paljastaisivat muun muassa siltä pakoon päässeiden saaliseläinten, kuten valaiden, arvet. Myös megalodonin irronneita hampaita päätyisi ennen pitkään rantaan.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota