Megalodon - maailman suurin hai

Megalodon himosi valtavaa kuonoa

Valaan kallossa havaitut rajut puremajäljet paljastavat, että kaskelotin naama oli merien jättiläisen lempiruokaa.

Valaan kallossa havaitut rajut puremajäljet paljastavat, että kaskelotin naama oli merien jättiläisen lempiruokaa.

Shutterstock

Miljoonia vuosia sitten maailman merissä ui 18 metriä pitkä ja 50 tonnia painava jättiläinen.

Muinaishai megalodon on suurin koskaan elänyt hai.

Tutkijat ovat jo saaneet fossiileista paljon tietoa muinaisesta lihansyöjästä, mutta uudet yksityiskohdat täydentävät kuvaa megalodonista koko ajan.

Nyt kansainvälinen tutkijaryhmä on tarkastellut seitsemän miljoonaa vuotta vanhoissa valaankalloissa olevia puremajälkiä. Niistä selvisi, että kaskelotin kuono oli megalodonin herkkua.

Megalodonin koko
© Oliver E. Demuth

Tältä megadolon näytti

Megalodonia kuvataan usein suureksi valkohaiksi. Tutkimusten mukaan maailman suurimmalla hailla oli kuitenkin omat erityispiirteensä.

Nykyisin elävien hailajien ruumiinrakenteen perusteella Bristolin yliopiston tutkijat ovat laskeneet megalodonin mittasuhteet.

Maailman suuri kuono on täynnä öljyä

Kaskelotti on maailman suurin hammasvalas. Se tunnetaan jättimäisestä kuonostaan, joka voi painaa jopa 15 tonnia.

Kaskelotin päässä on monimutkainen sidekudoksesta, ilmatiehyistä ja lihaksista koostuva järjestelmä sekä 5 000 litraa spermaseettiä eli valaanrasvaa, joita valas tarvitsee äänen tuottamiseen.

Tämä ravinteikas ja rasvainen öljy oli myös muinaisten haiden mieleen. Mieltymys saatiin selville tutkimalla valaiden kalloja, joissa oli eri hailajien, muun muassa valkohain ja megadolonin, puremajälkiä.

“Monet hait käyttivät kaskelotteja rasvavarastoina“, sanoo tutkimuksen johtaja paleontologi Aldo Benites-Palomino Zürichin yliopistosta Sveitsistä. “Yhdessä kallossa saattoi olla viiden tai kuuden eri hailajin puremajäljet. Kaikki iskut olivat osuneet samalle alueelle, mikä on aivan uskomatonta, hän toteaa Live Science -julkaisulle.

Megalodon hampaat rivissä

Megalodon oli tappaja, joka raateli saaliinsa viidessä rivissä olevilla terävillä hampailla.

© Shutterstock

Kaikki tutkimuksessa mukana olleet kallot ovat peräisin mioseenikaudelta, ja ne ovat löytyneet Etelä-Perun rannikolta, jonne monet merieläimet kerääntyivät.

Kuudessa kallossa oli purujälkiä, ja erot jälkien koossa ja muodossa mahdollistivat sen, että jälkien tekijät voitiin tunnistaa. Yksi niistä oli muinaishai megadolon.