Valkohai on maailman suurin ja todennäköisesti tunnetuin petokala. Saalista etsiessään se ei karta ihmistäkään.
Lajina valkohai on kuitenkin hyvin haavoittuvainen. Jos kanta pääsee pienenemään, toipuminen on hidasta, sillä naaraan kehittyminen sukukypsäksi kestää noin 33 vuotta. Lisäksi se saa kalaksi vähän poikasia: vain noin kymmenen kerrallaan.
Lastentarha matalikolla
Haiemo pitää kuitenkin hyvää huolta harvoista poikasistaan. Se pitää poikasiaan eräänlaisissa lastentarhoissa matalassa vedessä, missä aikuiset hait voivat suojella poikasia muilta pedoilta.
Hailastentarhoja tunnetaan eri puolilta maailmaa. Nyt on ensimmäistä kertaa löydetty muinaisen, miljoonia vuosia vanhan haitarhan jäännökset.
Wienin yliopiston tutkijat löysivät hainpoikasten turvapaikan käydessään läpi Etelä-Amerikan rannikolta löydettyjä hammasfossiileja.
Vain hampaat säilyvät
Hait ovat rustokaloja, eikä rusto fossiilistu. Niiden hampaat ovat kuitenkin luuta, joten ainoat jäännökset, joita muinaisista haista on olemassa, ovat hampaat. Hampaiden koosta voidaan kuitenkin päätellä esimerkiksi kalan ikä. Niinpä itävaltalaistutkijat saivat hampaista selville, että Coquimbon edustalla Chilessä on 2–5 miljoonaa vuotta sitten ollut alue, jolla hait ovat kasvattaneet poikasiaan.
Tutkijat löysivät Coquimbosta lähes ainoastaan hyvin pienten haiyksilöiden hampaita. Haiden hampaita on löydetty muualtakin Chilen rannikolta, mutta ne ovat olleet enimmäkseen nuorten tai jo sukukypsien yksilöiden hampaita.
Lämpötila ratkaisee
Muinaisen lastentarhan löytyminen viittaa juuri poikasista huolehtimisen suurelta osin vaikuttaneen siihen, että valkohai on selviytynyt maapallolla ainakin 16 miljoonaa vuotta.
Tutkijat uskovat, että valkohait valitsevat lastentarhan paikan ennen muuta meriveden lämpötilan mukaan. He korostavat myös, että lajin säilymisen kannalta on tärkeää suojella hainpoikasille sopivia paikkoja etenkin, kun ilmastonmuutos nostaa merten lämpötilaa.