Tavoiteltu saaliseläin joutuu tyytymään nokkauniin.
Harmaahylkeinäkin tunnetut hallit ottavat pitkin päivää tiuhaan tahtiin lyhyitä – jopa vain puolentoista minuutin – nokosia. Pikaunia esiintyy etenkin, kun hallit lepäävät vedessä, missä niillä on vähemmän vihollisia kuin maalla.
Poikaset ovat käsi kädessä emon kanssa ankkurissa.
Kun merisaukot nukkuvat, ne kelluvat vedessä selällään. Jotta poikaset eivät livu eroon emostaan, ne ottavat toisiaan tassuista kiinni. Aikuiset puolestaan ankkuroituvat esimerkiksi leviin tai meriruohoihin.
Kiitäjä nukkuu ilmassa välttääkseen hankalat laskeutumiset.
Tervapääsky pystyy hyvin lentämään 10 kuukautta yhtä kyytiä. Pieni muuttolintu käykin kiinteällä alustalla yleensä vain munimassa. Ilmassa tervapääskyt ovat paremmassa turvassa, sillä niiden on vaikea laskeutua maahan, kävellä maassa ja nousta maasta siivilleen. Tervapääsky nukkuu ilmassa. Levon aikana niiden toinen aivopuolisko valvoo.
Lentävä nisäkäs lepää ihanteellisessa pakoasennossa.
Lepakoiden nostovoima ei riitä maasta nousemiseen, joten ne käyttävät hyväksi painovoimaa ja heittäytyvät alas korkealta paikalta. Koska lepakko nukkuu ylösalaisin, se pääsee nopeasti siivilleen vaaran uhatessa. Kynnellisen tartuntavarpaan jänteet varmistavat, että ote pitää eikä nukkuva eläin putoa.
Savannin korsto heittäytyy pitkälleen vain joka neljäs päivä.
Norsut voivat lukita polvinivelensä ja nukkua seisaaltaan – niin kuin vaikkapa naudat ja hevoset. Vaipuakseen useimpien nisäkkäiden tarvitsemaan REM- eli vilkeuneen norsun täytyy mennä makuulle joka kolmas tai neljäs päivä. REM-unella on muistiin liittyviä tehtäviä.
Vahdit torkkuvat puoliunessa.
Sinisorsat nukkuvat rivissä, mutta kaikki niistä eivät ole yhtä sikeässä unessa. Rivin päässä olevat linnut ovat puoliksi valveilla: niiden toinen silmä on auki, sillä toinen puoli aivoista reagoi. Heti kun vartijat havaitsevat uhkatekijän, ne herättävät muut ja saavat koko joukon varuilleen.
Valtamerien jättiläinen nousee pystyyn uinuessaan.
Kaskelotit, jotka ovat maailman suurimpia petoeläimiä, nukkuvat 5–6 yksilön ryhminä merenpinnan tuntumassa ja antavat virran viedä. Kaskelotti lepää pystyasennossa. Erikoisen nukkumistavan taustalla voivat olla turvallisuussyyt.