C. elegans -sukkulamadolla kuolonkankeus (sininen väri) etenee jo, kun mato on elossa.

© David Gems/UCL

Mato opettaa kuolemasta

3–4 tuntia sen jälkeen, kun kuolet, raajasi alkavat jäykistyä. Erästä matolajia tutkimalla on saatu selville, mistä kuolonkankeus johtuu.

Lääketieteellisesti ja juridisesti ihminen on kuollut, kun hänen aivojensa ja sydämensä toiminta on loppunut ja hän ei enää hengitä omatoimisesti.

Elimistön eri solut ja eri eläinlajit kuitenkin kuolevat eri tahtiin. Esimerkiksi C. elegans -sukkulamadolla niin sanottu kuolonkankeus eli rigor mortis etenee eri tavoin kuin ihmisellä.

Ihmisellä kuolonkankeus alkaa ilmestyä 3-4 tuntia sen jälkeen, kun sydän ja aivot ovat lakanneet toimimasta.

Kuolonkankeus alkaa jo ennen kuolemaa

Kun solut menettävät kykynsä tuottaa energiaa ATP-molekyylien muodossa, ne eivät enää pysty pitämään kalsiumia sisällään.

Näin ei ole noin 1 mm:n mittaisen Caenorhabditis elegans -madon kohdalla. Sukkulamadolla reaktio näyttää alkavan jo, kun mato on vielä elossa.

Se etenee ikään kuin ketjureaktiona, jossa yhden solun kuolema käynnistää kuoleman myös sen naapurisoluissa.

Kun lihasten ja myöhemmin elinten kudoksiin kertyy vapaata kalsiumia, ne jännittyvät ja jäykistyvät. Tutkijat seurasivat sukkulamadon solujen asteittaista kuolemaa mikroskoopilla.

Tutkijat uskovat, että kuolonkankeuden eteneminen sukkulamadossa voi valottaa kuoleman kulkua muissakin monisoluisissa eläimissä.

Ilmiö selittää ikääntymistä

Yksittäisten solujen rappeutumista ja kuolemaa on tutkittu paljon, mutta siitä, mikä laukaisee mekanismin ja ohjaa sen etenemistä, tiedetään vain vähän.

Tutkimalla, miten yhden solun kuolema laukaisee kuoleman naapurisoluissa, voidaan ehkä saada tietoa myös elävien solujen ikääntymisestä ja rappeutumisesta.

Sukkulamatojen soluja tutkittiin Lontoon University Collegessa.