Maailman rumimmat eläimet

• Tieteellinen nimi: Psychrolutes marcidus.
• Pituus: Noin 30 cm.
• Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen (CR).
• Tunnusmerkit: Psychrolutes marcidus ("möykkykala") on syvänmerenkala, jonka ruumiissa ei ole juuri lainkaan luita eikä lihaksia. Ainutlaatuisen rakenteensa vuoksi kala muistuttaa suurta vaaleaa hyytelömöykkyä, kun se joutuu kuivalle maalle.
• Levinneisyys: Psychrolutes marcidus elää Tyynessämeressä Australian ja Tasmanian ympäristössä jopa 1 200 metrin syvyydessä.

Psychrolutes marcidus on maailman rumin eläin

On vaikeaa esittää vastaväitteitä Psychrolutes marcidus -kalan saavuttamaan kärkisijaan maailman rumimpien eläinten luokittelussa.

Kalalla ei ole virallista suomenkielistä nimeä, mutta sitä sanotaan usein möykkykalaksi. Tämä kummallinen syvänmerenkala muistuttaa jättimäistä kelmeää räkäklönttiä, jolla on yllättäen evät. Kalan erikoisella ulkomuodolla on kuitenkin tarkoituksensa.

Möykkykala elää nimittäin meressä 600–1 200 metrin syvyydessä, missä paine on jopa 120 kertaa niin korkea kuin maan pinnalla.

Möykkykalan keho koostuu hyytelömäisestä massasta, jossa on vain hyvin vähän lihaksia ja pehmeitä luita. Tämän vuoksi se pystyy elämään merenpohjan korkeassa paineessa.

Möykkykala ei edes tulisi toimeen ilman korkeaa painetta. Jos se joutuu maan pinnalle, se kuolee hyvin nopeasti.

Kalan uimarakko nimittäin laajenee, kun kala ei enää ole luonnollisessa elinympäristössään.

Laajeneminen on jo pienen ajan kuluttua niin rajua, että kalan sisukset puristuvat ulos sen suun kautta. Ei liene yllätys, että kala menehtyy tähän.

Siksi onkin vähän epäreilua, että möykkykala on saanut tittelin maailman rumin eläin. Eihän kukaan voi näyttäytyä parhaimmillaan, kun joutuu pois omasta ympäristöstään ja oksentaa sisuksensa ulos.

• Tieteellinen nimi: Strigops habroptilus.
• Pituus: Jopa 60 cm.
• Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen (CR). Koko maailmassa on jäljellä enää noin 197 yksilöä.
• Tunnusmerkit: Kakapo tunnetaan myös nimellä pöllöpapukaija, koska se on yöaktiivinen. Kakapo on maailman painavin papukaija ja ainoa papukaija, joka ei osaa lentää.
• Levinneisyys: Kakapoja elää vain neljällä pienellä saarella Uudessa-Seelannissa. Saaret ovat Chalky Island, Codfish Island, Anchor Island ja Little Barrier Island.

Ruma papukaija on hyvää seuraa

Kakapo ei ole useimpien muiden papukaijojen kaltainen. Tämä 3,5-kiloinen uusiseelantilainen papukaija on niin painava, että se ei pysty lentämään.

Siksi sen on myös vaikea päästä pakoon saalistajiltaan, mikä taas tekee tästä ainutlaatuisesta linnusta äärimmäisen uhanalaisen.

Haavoittuvaisen kannan pelastamiseksi päätettiin vuonna 1995 siirtää jäljellä olleet papukaijat neljälle pienelle saarelle, missä niillä ei ole petoeläimiä uhkana.

Vaikka kakapo on maailman rumimpien eläinten listalla, se on Uuden-Seelannin alkuperäisasukkaiden maorien suosima lemmikki. Ja tukeva papukaija onkin kuulemma hyvää seuraa.

Brittiläinen ornitologi George Edward Grey kuvasi kakapon ensimmäisenä tieteellisesti vuonna 1845. Hän kirjoitti, että lintu on hyvää seuraa ja käyttäytyy ”enemmänkin koiran kuin linnun tavoin”.

Jos tämän harvinaisen papukaijan kanssa pääsee ystävystymään, ystävyys kestää todennäköisesti loppuelämän.

Kakapo on nimittäin maailman pitkäikäisimpiä lintuja. Arvioiden mukaan se voi elää jopa 100-vuotiaaksi.

Haluatko tietää lisää maailman eläimistä? Lue myös artikkelimme maailman nopeimmista eläimistä ja maailman vaarallisimmista eläimistä.

• Tieteellinen nimi: Ambystoma mexicanum.
• Pituus: Noin 23 cm.
• Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen (CR).
• Tunnusmerkit: Aksolotli on vedessä elävä salamanteri. Sillä on vaalea, läpikuultava iho, ja päätä reunustavat vaaleanpunaiset kidukset. Aksolotli tunnetaan myös ”Meksikon vaeltavana kalana”.
• Levinneisyys: Aksolotlit elävät Keski-Meksikossa kahdessa järvessä, Xochimilcossa ja Chalcossa, sekä vulkaanisissa kraattereissa, joita kutsutaan nimellä axalapasco.

Aksolotli ei kasva aikuiseksi

Aksolotli on eläinmaailman vastine Peter Panille.

Kummallisen näköisestä salamanterista ei tule yleiskielisesti sanottuna koskaan aikuista.

Aksolotli elää koko elämänsä toukkavaiheessa eikä se käy läpi muodonvaihdosta kuten nuijapäät, jotka kehittyvät sammakoiksi.

Salamanterin ainutlaatuinen biologia on sijoittanut sen maailman rumimpien eläinten listalle, mutta aksolotlia se tuskin haittaa.

Ikuisen nuoruutensa ansiosta aksolotli pystyy nimittäin uusiutumaan salamannopeasti.

Jos aksolotli vaurioituu, haavaa ympäröivät solut paranevat pian ja muodostavat uutta kudosta niin nopeasti, että salamanteri voi luoda uusia raajoja tai elimiä vain muutamassa viikossa.

Kokeet ovat osoittaneet, että aksolotli voi muodostaa uudelleen jopa aivokudosta ja muita elimiä. Lisäksi se voi ongelmitta vastaanottaa siirteitä toisilta yksilöiltä.

Jos tutkijat pystyvät selvittämään aksolotlin ominaisuuksien tarkat mekanismit, he voivat ehkä jäljitellä prosessia.

Toiveena on saada ihmisilläkin vaurioitunut aivokudos uusiutumaan ja helpottaa raajojen ja elinten siirtoa.

• Tieteellinen nimi: Telmatobius culeus.
• Pituus: Noin 20 cm.
• Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen (CR).
• Tunnusmerkit: Sammakolla on löysä iho, joka roikkuu sen kehon ympärillä poimuina. Tästä se on saanut lisänimen kivespussisammakko (scrotum frog).
• Levinneisyys: Kuten nimestäkin voi päätellä, titicacanvesisammakko elää Titicacajärvessä, joka sijaitsee Perun ja Bolivian rajalla.

Ihopoimut antavat rumalle sammakolle ainutlaatuiset voimat

Titicacanvesisammakko on maailman suurin sammakko, joka elää pelkästään vedenpinnan alla. Siitä se voi kiittää merkillistä ulkomuotoaan.

Sammakon irtonainen iho voi nimittäin imeä happea vedenpinnan alla eteläamerikkalaisessa Titicacajärvessä, joka sijaitsee 3 800 metriä merenpinnan yläpuolella.

Joidenkin tutkijoiden mukaan sammakko tekee pohjalla punnerruksia muodostaakseen veteen pyörteitä, jotka lisäävät hapen virtausta pohjalla.

Happi imeytyy sitten sammakon ihopoimuihin, joten sen ei tarvitse käyttää erityisen suurta keuhkokapasiteettia hengittämiseen.

Vaikka harvinainen titicacanvesisammakko on luokiteltu maailman rumimpien eläinten joukkoon, sillä on runsaasti kysyntää.

Tästä rumasta eläimestä vallitsee nimittäin virheellinen käsitys, jonka mukaan se lisää miesten viriiliyttä. Siksi sitä saalistetaan ja nautitaan ”sammakkomehuna”.

Titicacanvesisammakoita myydään myös amuletteina paikallisilla markkinoilla, ja niiden ainutlaatuisesta ihosta tehdään joskus pieniä laukkuja.

• Tieteellinen nimi: Nasalis larvatus.
• Pituus: 73–76 cm ja lisäksi 66–67 cm pitkä häntä.
• Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen (EN). Alle 6 000 nenäapinaa elää vapaana luonnossa.
• Tunnusmerkit: Nenäapinan luonteenomaisimmat piirteet ovat sen punaisenruskea turkki, suuri maha ja etenkin valtava nenä, joka uroksilla voi kasvaa yli 10 sentin pituiseksi ja peittää suun.
• Levinneisyys: Nenäapinoita elää vain Borneon sademetsissä ja mangrovesoilla.

Valtava nenä houkuttelee naaraita

Kauneus on tunnetusti katsojan silmässä. Ja meidän silmillämme katsottuna nenäapina ei kuulu kauneimpiin eläimiin ja se on siksi sijalla viisi maailman rumimpien eläinten listalla.

Kun indonesialaiset aikoinaan löysivät nenäapinan, hekin arvostelivat sen ulkonäköä. He kutsuivat tätä eriskummallista apinaa ”hollantilaiseksi”, koska heidän mielestään apinan punainen nenä ja suuri maha muistuttivat indonesialaisten aiempia siirtomaaherroja.

Nenäapinanaarailla, joilla itsellään ei ole luonteenomaista pitkää nenää, juuri nämä fyysiset tunnusmerkit saavat kuitenkin sydämen läpättämään.

Laaja vuonna 2018 arvostetussa Science Advances -tiedelehdessä julkistettu kenttätutkimus osoitti nimittäin, että suurinokkaisimpia nenäapinauroksia arvostettiin eniten. Mitä suurempi nokka uroksella oli, sitä useampia naaraita sen laumassa viihtyi.

Tutkimuksen tekijät havaitsivat myös, että urosten nenän, kivesten ja kehon koot olivat yhteydessä toisiinsa. Toisin sanoen mitä suurempi nenä, sitä suurempia olivat myös yksittäisen uroksen kivekset ja koko keho.

Suuri nenä siis viestitti naaraalle, että uros on fysiologisesti vahva ja sillä on suuri määrä testosteronia.

Naaraiden huomion kiinnittämiseksi ja niiden viettelemiseksi nenäapinaurokset ulvovat, kun pimeys laskeutuu tai näkyvyys sademetsässä on huono.

Tässäkin nenästä on hyötyä. Tutkijat nimittäin havaitsivat, että urosten suuri nenä toimi eräänlaisena vahvistimena, joka voimisti mölinää ja paransi siten pariutumismahdollisuuksia.

VIDEO: Kuuntele nenäapinoiden ulvontaa