gepardi

Maailman nopeimmat eläimet

Jotkin eläimet voivat tarvittaessa liikkua hämmästyttävän nopeasti, mutta mikä eläin on maailman nopein?

Jotkin eläimet voivat tarvittaessa liikkua hämmästyttävän nopeasti, mutta mikä eläin on maailman nopein?

Shutterstock

Maailman nopeimmat eläimet

Monille eläimille nopeus on elinehto, kun ne saalistavat, etsivät kumppania tai pakenevat petoja.

Maalla, merellä ja ilmassa maailman nopeimmat eläimet liikkuvat nopeuksilla, jotka ihminen voi saavuttaa vain teknisten apuvälineiden, kuten auton tai lentokoneen avulla.

Maailman nopeimmat eläimet ovat:

  • Muuttohaukka
  • Piikkipyrstökiitäjä
  • Fregattilintu
  • Kynsihanhi
  • Marliini
  • Gepardi
  • Purjekala
  • Hanka-antilooppi
  • Juovagnuu
  • Leijona

Lue lisää maailman nopeimmista eläimistä tästä.

Muuttohaukka

Muuttohaukka on maailman nopein eläin

Muuttohaukka syöksyy huimaa nopeutta

Muuttohaukka painaa siivet ja jalat tiukasti kiinni vartaloon ja puristaa pyrstösulat yhteen. Tuloksena on lähes täydellinen pisaran muoto, joka minimoi ilman vastuksen. Syöksyssä nopeus on jopa 390 km/h, joten muuttohaukka on maailman nopein lintu ja maailman nopein eläin.

© Shutterstock
  • Huippunopeus: 390 km/h
  • Vahvuus: Pisaranmuotoinen vartalo
  • Heikkous: Vaakalennossa hidas

Muuttohaukka viihtyy kaikilla mantereilla ja syö kyyhkysiä, sorsia ja kahlaajia. Muuttohaukka tarvitsee huimaa nopeuttaan saalistuksessa.

Muuttohaukan hyökkäys alkaa äkkinäisellä suunnanmuutoksella: haukka kääntyy vaakalennosta pystysuoraan ja aloittaa syöksyn kohti maata.

Se painaa siivet ja jalat tiukasti kiinni vartaloon ja puristaa pyrstösulat yhteen. Tuloksena on lähes täydellinen pisaran muoto, joka minimoi ilman vastuksen.

Pystysuorassa syöksyssä muuttohaukan nopeus voi painovoiman avustuksella olla jopa 390 km/h. Muuttohaukka onkin maailman nopein lintu ja maailman nopein eläin.

Piikkipyrstökiitäjä

Piikkipyrstökiitäjä havittelee nopeudella seksiä

Piikkipyrstökiitäjä lentää veden yllä

Muuttohaukka on maailman nopein lintu. Toisella sijalla on piikkipyrstökiitäjä, jonka huippunopeus on 170 km/h.

© Shutterstock
  • Huippunopeus: 170 km/h
  • Vahvuus: Pitkät, hoikat siivet
  • Heikkous: Kylmyys aiheuttaa sille kooman

Muuttohaukan nopeus on uskomaton, mutta jos laskuista poistetaan painovoiman vaikutus, piikkipyrstökiitäjä lentää muuttohaukkaa nopeammin parempien lento-ominaisuuksiensa ansiosta.

Piikkipyrstökiitäjä elää Keski-Aasiassa ja Siperian eteläosissa. Se syö pieniä lentävä hyönteisiä. Kun piikkipyrstökiitäjä lähtee Keski-Aasiasta tai Etelä-Siperiasta kohti talvehtimisseutujaan Australiassa, se yleensä tyytyy lentämään noin 40 kilometrin tuntivauhtia.

Pariutumisaikana meno kuitenkin muuttuu rivakammaksi. Tehdäkseen vaikutuksen kumppaniehdokkaisiin kiitäjä tekee pyrähdyksiä melkein 170 km/h.

Piikkipyrstökiitäjä on siis maailman nopein lintu, jos ei oteta huomioon muuttohaukan syöksyjä, joihin haukka saa apua painovoimasta.

Quarterhevonen – maailman nopein hevonen

Quarterhevonen on maailman nopein hevonen lyhyillä matkoilla.

© Shutterstock

Quarterhevonen on maailman nopein hevonen

Kaikissa kulttuureissa, joissa on käytetty hevosta, on ollut myös kilpa-ajoja. Antiikin Egyptissä, Kreikassa ja Roomassa nopeat hevoset kiinnostivat ihmisiä.

Englannissa alettiin 1600-luvulla jalostaa maailman nopeinta hevosrotua. Nykyisin englantilainen täysverinen on maailman nopein hevonen. Se laukkaa 77 km/h.

Lyhyillä matkoilla englantilainen täysverinen häviää kuitenkin quarterhevoselle, joka voi edetä neljännesmailin eli 400 metriä jopa 88 km/h.

Fregattilintu

Fregattilintu syöksyy nukkuen yli Atlantin

Fregattilintukoiraalla on punainen pussi nokan alla.

Fregattilintu munii vain yhden munan joka toinen vuosi, joten koiras tekee kaikkensa saadakseen paritella.

© Shutterstock
  • Huippunopeus: 153 km/h
  • Vahvuus: Voi lentää kuukausia laskeutumatta maahan.
  • Heikkous: Munii vain yhden munan joka toinen vuosi

Fregattilintulajeja on viisi. Ne kaikki lentävät trooppisten tai subtrooppisten vesien yllä ja kykenevät lentämään pitkiä matkoja.

Fregattilintukoiraalla on punainen pussi nokan alla. Houkutellakseen naaraita koiras puhaltaa kurkkupussin suureksi soidinmenojen aikana.

Kun fregattilintu lentää meren yllä, se voi olla ilmassa yhtäjaksoisesti kuukausia. Pasaatituulia hyödyntämällä fregattilintu säästää voimiaan ja voi jopa nukkua lennon aikana.

Merellä fregattilintu syö kaloja ja mustekaloja, joita tonnikalat ja muut petokalat ajavat pinnan tuntumaan. Myötätuulessa ja kala näköpiirissä fregattilintu voi lentää jopa 153 km/h.

Englanninvinttikoira on maailman nopein koira

Hoikka englanninvinttikoira kiitää juoksuradalla.

© Shutterstock

Englanninvinttikoira on maailman nopein koira

Hoikka ja lihaksikas englanninvinttikoira on maailman nopein koira. Atleettinen koira voi juosta jopa 70 km/h. Englanninvinttikoira jalostettiin metsästykseen ajavaksi koiraksi.

Englanninvinttikoirien juoksukilpailut aloitettiin 1920-luvulla Yhdysvalloissa. Kilpailuja järjestetään Yhdysvaltojen lisäksi Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Britanniassa ja Irlannissa.

Kynsihanhi

Kynsihanhi syö myrkyllisiä kovakuoriaisia

Kynsihanhi lentää

Kynsihanhen valtava siipien kärkiväli takaa sen, että se on yksi maailman nopeimmista linnuista.

© Shutterstock
  • Huippunopeus: 142 km/h
  • Vahvuus: Siipien kärkiväli
  • Heikkous: Ei ole

Kynsihanhi elää noin 50 yksilön parvissa ja viihtyy Afrikassa Saharan eteläpuolella sijaitsevilla kosteikkoalueilla.

Kynsihanhen siipien kärkiväli on jopa 200 senttiä. Kynsihanhi voi saavuttaa jopa 142 kilometrin tuntinopeuden. Saadakseen energiaa kynsihanhi syö siemeniä, vesikasveja, kaloja ja toukohärkä-kovakuoriaisia.

Kynsihanhen himo toukohärkiin aiheuttaa sen, että kynsihanhi on ihmiselle vaarallista ravintoa. Toukohärät sisältävät nimittäin myrkkyä, joka voi sitoutua kynsihanhien lihaan.

Marliini

Maailman nopein kala on marliini

Marliini vedessä

Virtaviivainen marliini voi saavuttaa jopa 130 kilometrin tuntinopeuden. Se on maailman nopein kala.

© Shutterstock
  • Huippunopeus: 130 km/h
  • Vahvuus: Virtaviivainen vartalo ja voimakkaat evät
  • Heikkous: Ei ole

Maailman nopeimmat linnut saavat apua painovoimasta ja tuulijärjestelmistä, mutta merieläimillä ei ole vastaavia etuja.

Mustamarliinin pitkulainen ruumis on hyvin virtaviivainen, ja siksi veden vastus on pieni.

Vauhtia kalalle antavat lihaksikas pyrstöevä ja myös vahvat kylkievät. Niiden voimin mustamarliini pystyy puikkimaan pakoon yli sadan kilometrin tuntinopeudella paitsi kalastajia myös haita, jotka ovat sen harvoja luonnollisia vihollisia.

Gepardi

Gepardi on maailman nopein maaeläin

Gepardi juoksee

Gepardi kiihdyttää nopeasti nollasta 120 kilometriin tunnissa.

© Shutterstock
  • Huippunopeus 120 km/h
  • Vahvuus: Kiihdyttää vauhtiaan nopeasti
  • Heikkous: Huippunopeus säilyy vain lyhyen ajan

Eläinmaailman parhaana 100 metrin juoksijana gepardi on maailman nopein maaeläin. Gepardin vauhti kiihtyy hyvin nopeasti nollasta 120 kilometriin tunnissa, mutta maailman nopein maaeläin pystyy juoksemaan huippunopeudellaan vain noin 500 metriä.

Hurjan kiihtyvyyden lisäksi gepardilla on kyky vaihtaa suuntaa ripeästi koipien sotkeutumatta. Tiukat käännökset tosin hidastavat menoa. Keskimäärin saalistuspyrähdyksen aikana vauhti jää 50 kilometriin tunnissa.

VIDEO: Katso, miten gepardi hyödyntää nopeuttaan saalistuksessa

Purjekala

Purjekala painaa selkäevän vartaloon

Purjekala meressä

Purjekalan vartalo on luotu kovaan nopeuteen.

© Shutterstock
  • Huippunopeus: 110 km/h
  • Vahvuus: Virtaviivainen vartalo
  • Heikkous: Ei ole

Purjekalasta näkee, että se on nopea. Terävä kuono ja virtaviivainen vartalo takaavat sen, että purjekala kiitää meressä kuin tikkatauluun lentävä tikka.

Maailman nopeimman kalan marliinin tavoin purjekala kiitää vedessä. Sen lihakset pystyvät myös tekemään nopeita liikkeitä.
Lisäksi purjekala pystyy painamaan selkäevänsä selkää vasten ja vähentämään siten veden vastusta.

Hanka-antilooppi

Hanka-antilooppi on maratonjuoksija

Hanka-antilooppi preerialla

Hanka-antilooppi voi juosta nopeasti pitkiä matkoja, se on siksi maailman toiseksi nopein maaeläin.

© Shutterstock
  • Huippunopeus: 90 km/h
  • Vahvuus: Juoksee nopeasti pitkiä matkoja
  • Heikkous: Kiihtyvyys ei ole kovin hyvä

Hanka-antilooppi elää Pohjois-Amerikan länsi- ja keskiosissa. Sen tunnistaa litteistä sarvista, jotka kääntyvät kärjestä sisäänpäin.

Talvisin hanka-antiloopit vaeltavat jopa tuhannen yksilön laumoina. Ne osaavat viestiä keskenään, jos laumaa uhkaa vaara. Jos peto lähestyy, ne lähtevät juoksemaan uskomattomalla nopeudella.

Vaikka hanka-antilooppi on märehtijä ja syö vain ruohoa, yrttejä ja pienten pensaiden lehtiä, sillä riittää energiaa maratonjuoksuun ja se voi juosta jopa 90 km/h.

Lihakset lisäävät vauhtia

Tanskalaisen Aarhusin yliopiston eläinfysiologian professori Tobias Wangin mukaan maailman nopeimmat eläimet voidaan jakaa pikamatkan juoksijoihin ja maratoonareihin.

”Kun tarkastellaan ihmisiä, sprintterit ovat lihaksikkaita, kun taas maratoonareilla on pitkät jalat. Jos urheilija on hyvin nopea, hän ei ole niin kestävä, ja päinvastoin. Sama periaate pätee eläinten maailmassa.”

Selitys löytyy lihassäikeistä, kertoo Tobias Wang. Gepardin nopea kiihtyvyys johtuu siitä, että sillä on paljon nopeita lihassoluja, jotka saavat energiansa pääosin anaerobisesti. Kestävyysjuoksijalla eli hanka-antiloopilla solut saavat energiansa aeorobisesti.

Gepardin ja hanka-antiloopin lihakset ovat kehittyneet takaamaan oman lajinsa selviytymisen:

”Kun peto on nopea, sen saaliin pitää olla vielä nopeampi. Usein nopeasti kiihtyvä peto saa siis jotain saalista, mutta pitkällä matkalla saaliseläin on niin nopea, että se ehtii kauas pedon kynsistä”, selitää Tobias Wang.

Juovagnuu

Juovagnuuta vaanivat pedot

Kolme juovagnuuta savannilla

Juovagnuu ei näytä kovin atleettiselta, mutta kun peto alkaa seurata sitä, se juoksee niin kovaa, että se on yksi maailman nopeimmista maaeläimistä.

© Shutterstock
  • Huippunopeus: 80 km/h
  • Vahvuus: Lihasvoima
  • Heikkous: Se on monen nopean nisäkkään ravintoa

Juovagnuu on isokokoinen sorkkaeläin, joka elää Afrikan itä- ja eteläosien savanneilla. Se kulkee pitkiä matkoja ruohoa etsien.

Hanka-antilooppiin verrattuna juovagnuu on roteva. Sen nahka on sinertävä, mikä erottaa sen valkohäntägnuusta.

Savannilla elää kuitenkin monia petoja, kuten leijona, gepardi ja hyeena, jotka himoitsevat gnuun lihaa.

Nopeat pedot ovat tehneet juovagnuusta yhden maailman nopeimmistä nisäkkäistä, joka juoksee yhtä kovaa kuin leijona.

Leijona

Leijona vaanii saalistaan

Urosleijona savannilla

Leijona ei ole maratonjuoksija, ja se säästääkin voimiaan mielellään. Vasta kun leijona on päässyt lähelle saalistaan, se tekee nopean hyökkäyksen ja iskee hampaansa saaliiseen.

© Shutterstock
  • Huippunopeus: 80 km/h
  • Vahvuus: Kiihtyy nopeasti
  • Heikkous: Huono kestävyys

Villejä leijonalaumoja elää Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja pienenä populaationa Intian itäosissa Gir Forestin kansallispuistossa.

Gepardin tavoin leijona on pikajuoksija. Sen huippunopeus on noin 80 km/h, mutta huonon kestävyyden vuoksi leijonan pitää päästä hyvin lähelle saalista, ennen kuin se hyökkää.

Leijonat ovatkin kehittäneet erilaisia saalistusmenetelmiä. Leijonalauma voi lähestyä saalista keskellä yötä ja hyökätä vasta kun se on noin 30 metrin päässä saaliista.