Frø hopper i vand

Loikkivat sammakot

Mihin sammakoiden loikkiva liikkumistapa perustuu? Onko hyppiminen tehokkaampaa kuin tavallinen kävely?

Mihin sammakoiden loikkiva liikkumistapa perustuu? Onko hyppiminen tehokkaampaa kuin tavallinen kävely?

Shutterstock

Sammakkoeläinten suurimman lahkon muodostavat pyrstöttömät sammakot. Sammakkolajeja on noin 4000. Sammakoilla on lyhyehkö, leveä ja litteä vartalo. Useilla lajeilla takaraajat ovat selvästi eturaajoja pidemmät ja vahvemmat. Siksi monet sam-makot liikkuvat kaikkein vaivat-tomimmin loikkimalla. Hyppäyksittäin eteneminen on kuitenkin lajikohtainen ominaisuus, sillä vain osa sammakoista pystyy pitkiin loikkiin. Sitä vastoin kaikki sammakot osaavat – ainakin periaatteessa – kävellä. Ne sammakot, joiden takaraajat ovat lajinkehityksen aikana erikoistuneet pitkien loikkien tekemiseen, eivät kuitenkaan yleensä kävele sanan varsinaisessa merkityksessä. Loikkivat sammakot ovat tavallisesti myös taitavia uimareita. Ne käyttävät uidessaan tehokkaasti hyväkseen vahvoja räpylämäisiä takaraajojaan, joiden pitkiä varpaita yhdistää kalvomainen poimu. Tällaisesta raajojen rakenteesta on hyötyä etenkin vedessä, eikä siitä aiheudu haittaa silloin, kun sammakko etenee maalla loikkimalla. Konnien heimon lyhytraajaiset lajit liikkuvat yleensä ryömimällä eivätkä hyppimällä.