Koiraat taistelevat naaraiden suosiosta

Luonnossa koiraat ovat toistensa kilpailijoita. Ne taistelevat reviireistä, arvojärjestyksestä ja etenkin naaraista. Ja kilpailua käydään monenlaisin keinoin. Jotkin lajit häätävät kilpailijansa sarvillaan tai kynsillään, kun taas toiset tanssivat kilpakosijaansa taitavammin tai rakentavat hienomman pesän.

Joseph Van Os/Getty

Useimmat eläimet joutuvat päivittäin taistelemaan löytääkseen ruokaa, suojautuakseen pedoilta ja päästäkseen lisääntymään. Siksi eläimen on tärkeää löytää hyvä reviiri, jolla on paljon ravintoa, joka on suojassa vihollisilta ja jolle on helppo houkutella parittelukumppaneita. Gepardiuros vahtii reviiriään koko vuoden. Se ilmoittaa muille uroksille virtsassa olevilla hajuaineilla, että niiden on pysyttävä poissa.

Monen lintulajin koiras puolustaa omaa aluettaan vain pesimisaikaan. Sen värikkään höyhenpuvun ja laulun tarkoitus on houkutella naaraita mutta myös karkottaa muut koiraat sen omalta reviiriltä. Eri lajien koiraille on kehittynyt monenlaisia erityispiirteitä, kuten sarvia, näyttäviä kuvioita ja värikkäitä höyheniä, tai niistä on tullut hyvin suurikokoisia ja aggressiivisia. Näiden piirteiden tarkoitus on tehdä vaikutus naaraisiin ja varmistaa mahdollisuus lisääntymiseen.

Parittelukaudella isokauris eli saksanhirvi puolustaa komeilla sarvillaan ärhäkkäästi itselleen hankkimaansa haaremia.

Shutterstock

Sarvivalaskoiras, jolla on pisin torahammas, voittaa eniten kaksintaisteluja ja saa näin paritella useampien naaraiden kanssa.

Paul Nicklen/NGC

Herkuleskuoriainen estää sarvillaan muita koiraita pääsemästä maanalaisiin pesäkäytäviin. Kuoriainen käyttää sarviaan myös aseena.

Gary Retherford/SS

Koiraiden välillä voi esiintyä todellisia taisteluja, joissa vahvin voittaa, mutta naaraiden suosiosta voidaan kilpailla myös hienostuneemmin keinoin. Esimerkiksi paratiisilintukoiraat keksivät eriskummallisia tansseja kumppanin valloittamiseksi.

Tanssiin kuuluu pyrstön heiluttelua, sivuloikkia ja muita akrobaattisia liikkeitä metsässä sijaitsevalla pienellä näyttämöllä, jolta koiras on siivonnut pois oksat ja lehdet. Piikkikaloihin kuuluvan kolmipiikin koiras puolestaan kosiskelee naarasta rakentamalla sille merenpohjaan hienon pesän munimista varten. Koiras pääsee parittelemaan vain, jos pesä on naaraan mielestä riittävän taidokkaasti rakennettu.

Riikinkukon sulat kuvastavat epäsuorasti linnun geenejä, sillä ilman suotuisia perintötekijöitä koiras tuskin selviäisi hengissä, kun valtava pyrstö haittaa sen liikkumista.

Shutterstock

Vaikka koiraiden väliset taistelut voivat näyttää rajuilta, niissä syntyy harvoin vakavia vaurioita. Useimmiten ne ovat luonteeltaan rituaalisia, ja voittajan ratkaisevat erilaiset käyttäytymismallit ja lyhyt voimainkoetus. Todellisen taistelun puhjetessa heikompi yleensä vetäytyy ennen kuin taistelu etenee liian pitkälle, sillä on tärkeää, että häviäjäkin ehtii toipua seuraavaan taisteluun.

Virtahepourokset

Virtahepourokset taistelevat reviireistä muutaman sadan metrin jokialueella.

Daryl Balfour/Getty

Jääkarhut

Jokaista kiimassa olevaa jääkarhunaarasta kohti on kolme urosta, ja siksi urokset ottavat välillä kiivaasti yhteen.

Wayne R Bilenduke/Getty

Norsut

Naaraat elävät laumassa. Kun urokset haistavat kiimaan tulleen naaraan, syntyy rajuja taisteluja.

Joseph Van Os/Getty

Lue myös:

Lisääntyminen

Koiraasta naaraalle ravintoaineita ja energiaa

0 minuuttia
naaraat jotka dominoivat koiraita TOP
Lisääntyminen

Täällä hallitsevat naaraat

3 minuuttia
Lisääntyminen

Käärmeiden parittelu

1 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!