Strutsinmuna painaa 4 000–5 000 kertaa niin paljon kuin kolibrinmuna, ja jo siitä syystä on selvää, että niiden kalkki- eli kalsiumpitoisuus ei voi olla sama.
Linnunmunissa kalsiumin määrä vaihtelee lajeittain, vaikka otettaisiin kokoero huomioon ja laskettaisiin, kuinka suuri osuus kuoresta on kalsiumia.
Tavallisen kananmunan kuori muodostaa kymmenisen prosenttia munan painosta, ja kuoren kalsiumpitoisuus on 90 prosenttia. Muiden lintujen munissa kuori on paksumpi ja kalsiumpitoisuus suurempi. Tämä pätee lähinnä isompiin muniin ja tästä on poikkeuksia.
Kuoren koostumus riippuu koosta
Strutsinmuna voi olla jopa 15 sentin mittainen. Kuori voi olla yli 3 milliä paksu eli noin kymmenen kertaa niin paksu kuin tavallinen kananmuna.
Sukupuuttoon kuolleet norsulinnut munivat Madagaskarissa 30 sentin mittaisia munia (oik.). Kuoren paksuus vaihteli, mutta se saattoi olla jopa 4 milliä.
Paksusta kuoresta on monenlaista hyötyä. Se tekee ensinnäkin munasta kestävämmän ja toiseksi tarjoaa kehittyvälle poikaselle runsaasti kalsiumia.
Kuoren sisältämän kalsiumlisän ansiosta poikanen saa vahvat luut. Ohutkuorisista munista kuoriutuvat poikaset joutuvat tyydyttämään mahdollisen kalsiuminpuutteen sinä aikana, kun vanhemmat ruokkivat niitä pesässä.
