Lintuparven yksilöt tarkkailevat toisiaan
Parvessa lentävät linnut ovat usein hyvin lähellä toisiaan. Kuinka esimerkiksi isossa kottaraisparvessa vältytään törmäyksiltä?
Italiassa ja Ranskassa saatiin hiljan päätökseen kolmivuotinen tutkimus, jossa tutkittiin kottaraisten käyttäytymistä. Siinä ilmeni kaksi seikkaa, jotka estävät lintuja törmäämästä toisiinsa ilmassa. Ne pätevät muihinkin isoina parvina liikkuviin lintulajeihin.
Ensinnäkin kottaraiset ovat hyvin taitavia lentäjiä ja niillä on kehittyneet viestintätaidot. Lentokykyyn vaikuttaa se, että linnut ovat pieniä, nopeita ja kevyitä. Ne myös pystyvät liikuttamaan päätään nopeasti kerätessään tietoja ympäristöstään. Lisäksi niiden jäykkä luuranko sopii nopeisiin suunnanvaihtoihin.
Toinen törmäämistä ehkäisevä ominaisuus yllätti tutkijatkin. Toisin kuin tähän asti on luultu, linnut eivät pidä omaa sijaintiaan parvessa silmällä vain suhteessa lähinaapureihin, vaan ne käyttävät suunnistamisessa hyväksi 6–7 tietyn eri etäisyyksillä lentävän linnun sijaintia. Nämä ”merkkiyksilöt” voivat olla aivan vieressä, hieman kauempana tai jopa osittain muiden yksilöiden takana mutta kuitenkin 0,5–2 metrin päässä.
Kun kaikki linnut tarkkailevat lentäessään useita muita parven jäseniä, törmäyksiä ei satu. Tällöin parvi voi myös muuttaa äkillisesti muotoaan – laajentua tai tiivistyä – niin, että jopa sen laidalla lentävät linnut pysyvät muodostelmassa. Jos parvi jostain syystä hajoaa, se myös syntyy nopeasti uudelleen.
Linnut suosivat parvia suojautuakseen petolintujen hyökkäyksiltä. Petolinnun on vaikeaa keskittyä yhteen yksilöön, kun lintuja on parvessa satoja tai tuhansia.